Tohtori oppi suomen kieltä armeijassa

Suomalais-perulainen Daniel Legendre Suarez tutustui armeijassa kenttälounaaseen, telttaöihin ja tutkimusavustajan arkeen.

Kaartinjääkäri  Daniel Legendre Suarez  / Tutkimusavustaja / MPKK / Kaartin jääkärirykmentti / TJ 162

Tutkimusavustajan tehtävissä armeija hyödyntää osaamistani ja ammatitaitoani. Olen virtaus- ja lämpötekniikan tohtori, joten heille on hyötyä työpanoksestani. Päätös tutkimusavustajan tehtävistä tuli kutsunnoissa, jossa minulle vinkattiin kyseisestä pestistä. Olisin ollut iloinen myös kuuden kuukauden tehtävissä metsässä.

P-kauden tehtävät ja tutkimusavustajan työt ovat kuin yö ja päivä. Alokaskaudella mentaliteetti oli kuuntele ohjeita, tee, äläkä mieti. Kaikki oli suunniteltu tosi hyvin alokaskaudella. P-kausi oli mukavaa siinä mielessä, että pääsin lepuuttamaan mieltä hetken aikaa. Tutkimusavustajan pestissä pitää miettiä ja pohtia tehtävät itse läpi. Pitkässä juoksussa tutkimusavustajan tehtävät ovat kuitenkin mukavampia. Nykyään teen töitä konttorissa lähinnä tietokoneen kanssa. Me teemme tällä hetkellä armeijan kulkupelien tunnistamisprosessia. Olen käyttänyt samankaltaisia ohjelmia aikaisemminkin, mistä on paljon hyötyä työssäni.

Legendre Suarez koodaa 3D-mallinnuksia työssään.

 

Suurin syy miksi tulin suomenkieliseen palveluspaikkaan on, että halusin oppia kieltä paremmin. Puhun ruotsia paljon enemmän, koska opiskelin ruotsia yliopistossa. Intti antoi mahdollisuuden oppia suomea. Kerran kun olimme kolmijonossa seisomassa yksi alokkaista kertoi erittäin huonon vitsin alikersantista, mitä en ymmärtänyt. Alikersantti ei pitänyt vitsistä ollenkaan. Alokas oli kertonut vitsin rintakarvoista, mutta en ymmärtänyt sanaa joten nostin käteni ja kysyin "Herra alikersantti, mitä rintakarva tarkoittaa"? Kaikki alkoivat nauramaan ja alikersanttikin leppyi. Opin samalla mitä sana rintakarva tarkoittaa.

 

Tohtori on laatujournalismin ystävä.

Lapsena tykkäsin aina rakentaa kaikkea legoista. Pikkuhiljaa rakentaminen kehittyi kiinnostukseksi insinöörin hommia kohtaan. Olen aina halunut tietää, miten asiat toimivat. Pienenä purin kaikkia teknisiä vempaimia, kuten radioita osiin ja opin kokoamaan ne takaisin entiselleen. Nykyään olen vain hieman parempi samoissa asioissa. Olen käytännöllinen, mikä olisi auttanut varmaan muissakin hommissa. Vaikkapa automekaanikon tehtävissä.

Siviilissä olin tottunut nukkumaan paljon. Intissä nukkuminen jäi aluksi aika vähiin, mutta nyt olen jo tottunut armeijan unirytmiin. Kun pääsen viikonloppuvapaille, osa ajasta tulee silti vielä nukuttua. Armeijan kuri on toisaalta lisännyt myös suunnitelmallisuuttani siviilissä.

Menin armeijaan 28-vuotiaana, vanhempana kuin moni muu. Oppimaan suomea. Oli mukavaa, että intissä oli muitakin suomen kielen kanssa kamppailevia. Usein kuulee sanottavan, että armeijassa pojista kasvaa miehiä. No siitä olen vähän myöhässä, mutta onhan tämä mukavaa suorittaa silti.

Kannatta miettiä, mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Suurin osa armeijaan tulevista on kuitenkin nuoria. Jos on uravalinta valmiina ja tietää, mitä haluaa tehdä, kannattaa hakea erityistehtäviin. Muusikoille löytyy töitä ja kaikille muille erityistaidoille myös. Jos pitää metsässä olemisesta tai ampumisesta, muut tehtävät ovat myös todella hyvä vaihtoehto. Tiesin, että haluan olla insinööri ja puolustusvoimat tarjosi minulle siihen mahdollisuuden. Intti on ollut mahtavaa.