Tilanteen tasaista toimintaa taivaalla

Liittolaismaiden keskuudessa ei ole tyypillistä, että harjoitteluun olisi käytettävissä yhtä suurta ilmatilaa.

Ilmavoimien Ruska 23 -ilmaoperaatioharjoituksessa kaikki Ilmavoimien joukko-osastot pääsevät harjoittelemaan yhdessä kumppani- ja liittolaismaiden kanssa 25.-30. syyskuuta välisenä aikana. Vuorovuosittain harjoitetaan kahta joukko-osastoa suuremmalla volyymilla. 

Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoituksen kulkuun kuuluu muun muassa ilmapuolustusta yhdessä ilmatorjunnan kanssa sekä monikansallisia ilmaoperaatioita ja taistelua tukikohdassa. 

– Ruska on tärkeä harjoitus, jossa haluamme harjoittaa koko joukkoamme ja järjestelmää. Iso-Britannia osallistuu harjoitukseen ensimmäisen kerran lentotukialuksilta Norjan rannikolta, mikä tekee harjoituksesta entistä mielenkiintoisemman, Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen kertoo.

Harjoitukseen osallistuu noin 4500 sotilasta ja noin 60 ilma-alusta.

Karjalan lennoston esikuntapäällikön, everstiluutnantti Tommi Pyöriän mukaan harjoitus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. 

– Iso porukkamme on hyvin motivoitunut ja integroitunut systeemiin, Pyöriä kommentoi. 

– Tällä hetkellä harjoittelemme sotatilanteen omaisesti, eli vastapuolen suunnitelmat ja toiminta vaikuttavat omaan toimintaamme, Pyöriä kertoo harjoituksen neljäntenä päivänä.

Karjalan lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Tommi Pyöriä odottaa yhteistyötä uusien maiden kanssa tulevina vuosina järjestettävissä harjoituksissa. Kuva: Eeli Gröhn

Valtakunnallista vaikuttavuutta

Ruska 23 -harjoitus kuuluu ja näkyy ympäri Suomen. Päätukikohtina palvelevat Rissala, Pirkkala ja Rovaniemi. 

Myös Tervon ja Vieremän maantietukikohtia hyödynnetään harjoittelussa. Lentotoimintaa on lisäksi Tikkakosken, Oulun, Kokkolan, Vaasan, Jämijärven, Porin, Joroisten ja Varkauden alueilla. Suomalaiset koneet käyttävät myös ruotsalaista Kallaxin tukikohtaa.

Liittolaismaiden keskuudessa ei ole tyypillistä, että harjoitteluun olisi käytettävissä yhtä suurta ilmatilaa.

– Meillä on todella iso ilmatila käytössä ja saamme tehtyä kaiken, mitä ilmassa voidaan tehdä. Tämä on ikään kuin Suomen etuoikeus, Pyöriä selittää. 

Suurin osa harjoituksessa käytettävästä lentokalustosta on F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä. Lisäksi mukana on Hawk-suihkuharjoituskoneita, Maavoimien NH90-kuljetushelikoptereita, ja Ilmavoimien yhteys- ja kuljetuskonekalustoa. 

Myös kansainvälisten kumppanimaiden ja liittolaisten kalustoa on harjoituksessa mukana. Ruotsista harjoitukseen osallistuu JAS-39 Gripen -monitoimihävittäjiä, Iso-Britanniasta puolestaan F-35-hävittäjiä. 

Pyöriä kertoo olevansa tyytyväinen harjoituksessa näkemäänsä toimintaan. Kertaaminen ja osaamisen vahvistaminen ovat hänen mielestään harjoituksen keskeisiä tavoitteita. 

– Reserviläiset ovat saaneet itseluottamusta ja vahvuutta siihen, että he osaavat tehtävät, jotka heille on varusmiehinä koulutettu ja joita he ovat sen jälkeen kerranneet, Pyöriä avaa. 

– Minusta on hienoa nähdä, että reserviläiset ovat motivoituneita ja että he oppivat sekä muistavat, mitä kaikkea osaavat tehdä, Pyöriä lisää tyytyväisenä. 

Vaikka Pyöriä on ollut tyytyväinen harjoituksen kulkuun, hänen mielestään myös kehityskohteita on tunnistettavissa. 

– Aina löytyy asioita, joita pitää kehittää, kuten tiedonkulkua ja tilanneymmärryksen muodostamista, Pyöriä muistuttaa.

Jos lentäjä on valmiina ohjaamossa ja moottori päällä, hävittäjä on ilmassa parhaimmillaan noin minuutin päästä käskystä. Kuva: Eeli Gröhn