Tietojärjestelmiä kehitetään Nato-standardien mukaisiksi

Suomi osallistuu Naton CWIX 19 -tietojärjestelmäharjoitukseen, jonka tarkoituksena on parantaa osallistujamaiden tietojärjestelmien yhteensopivuutta.

Nato ja osa sen rauhankumppanuusmaista sovittavat tietojärjestelmiään yhteensopiviksi CWIX 2019 -harjoituksessa 10.–26. kesäkuuta. Harjoitus järjestetään Naton Joint Force Training Centre -koulutuskeskuksessa Bydgoszczissa Puolassa. Harjoitukseen osallistuu pääosin Nato-maita ja -esikuntia, mutta myös rauhankumppanuusmaita, kuten Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Sveitsi. Yhteensä harjoitukseen osallistuu noin 1600 henkilöä ja 250 tietojärjestelmää.

– Yleisesti ottaen harjoituksen tavoitteita ovat tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen, testaus ja harjoittelu. Täällä ei varsinaisesti ole joukkoja mukana, vaan täällä on erilaisia tietojärjestelmäasiantuntijoita, kertoo harjoituksen kansallinen johtaja, everstiluutnantti Juhana Nenonen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskuksesta.

Kun tietojärjestelmät ovat yhteensopivat, viestit, puhe ja tilannekuvat pystytään siirtämään tehokkaasti maiden välillä tietojärjestelmästä toiseen. Tiedonkulun sujuvuutta voidaan testata edelleen esimerkiksi Naton käytännön harjoituksissa, kuten Steadfast Cobaltissa ja Trident Juncturessa. Harjoituksessa kehitetään myös yhteensopivuusstandardeja tulevaisuutta ajatellen sekä tietojärjestelmiä yleisesti uusia toimintatapoja etsien.

Harjoitus on järjestetty vuosittain 1990-luvun lopusta alkaen nimillä JWID, CWID ja nyt CWIX. Suomi on ollut mukana vuodesta 2004 alkaen osana rauhankumppanuustavoitteiden toteuttamista.

– Suomi toimii yhdessä muiden CWIX-maiden kanssa, ei vain Nato-harjoituksissa ja -operaatioissa, vaan myöskin EU- ja YK-operaatioissa. Meidän on kyettävä vaihtamaan tietoa ja tilannekuvaa muiden kanssa, koska kentällä yhteistoimintakyky on osa palvelusturvallisuutta, Nenonen kuvaa harjoituksen merkitystä Suomelle.

Suomesta harjoitukseen osallistuu tietojärjestelmiä, testaajia ja asiantuntijoita niin maa-, meri- kuin ilmavoimistakin, samoin kuin Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta ja puolustushaarojen eri joukko-osastoista. Suomalaisten osallistujien määrä on noin 80 henkeä, mukaanlukien teknistä tukea tarjoavien järjestelmätoimittajien henkilöstö. Suomen osalta harjoitusta johtaa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen järjestelmäkeskus.

Suomen tietojärjestelmistä testataan esimerkiksi maavoimien viestijärjestelmän osia, meri- ja ilmavoimien tilannekuvajärjestelmiä ja FMN-liityntäkykyyn liittyviä järjestelmiä.

– FMN eli Federated Mission Network -konsepti on kokoelma erilaisia standardeja, jotka käsittävät muun muassa sähköpostin, pikaviestimen, puheenvälityksen ja erilaisia sotilassanomamuotoja, Nenonen avaa.

Tietojärjestelmien yhteensopivuutta kehitetään vuosittain vastaavilla harjoituksilla. Kuva viime vuoden harjoituksesta, Nato/JFTC.

Käytännössä harjoitus muodostuu neljästä valmistelukokouksesta ja kolmen viikon harjoituksesta, jossa tietojärjestelmiä testataan. Harjoituksen johtaa Naton ACT (Allied Command Transformation). Mukana on niin käytössä, tuotekehityksessä kuin vastaanottotestauksessakin olevia järjestelmiä.

– Vastaanottotestaus tarkoittaa sitä, että ohjelmistotuottaja on toimittanut esimerkiksi merivoimille uusimman version. Sen sijaan, että sitä testattaisiin Suomessa, merivoimat tulee tekemään testauksen tänne Puolaan, koska täällä se kyetään tekemään paljon monipuolisemmin kuin kotikutoisesti omilla voimilla Suomessa.

Tässä harjoituksessa kehitetään tietojärjestelmien yhteensopivuutta, eli tietojärjestelmät ovat kytkettyinä toisiinsa kaapeleilla. Muissa harjoituksissa kehitetään tiedonsiirtojärjestelmien yhteensopivuutta. Kolmantena vaiheena loppukäyttäjäjoukot voivat testata järjestelmiä ja kouluttaa joukkoja käytännön harjoituksissa, esimerkiksi Steadfast Cobalt - ja Trident Juncture -harjoituksissa.

Yhteensopivien tietojärjestelmien kehittäminen mahdollistaa sujuvan yhteistoiminnan kentällä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

– On valtionjohdon linjaus, olemmeko jossain Nato-operaatiossa mukana, mutta menimme mihin tahansa, yhteistyökumppaniemme, jotka oletettavasti ovat joko eurooppalaisia, amerikkalaisia, kanadalaisia, eli pääosin Nato-maita, järjestelmät ovat joka tapauksessa Nato-spekseillä rakennettuja, Nenonen perustelee.