Tieto ja sen käsittely kuskin paikalla teknologiassa

MATINEn seminaarissa keskusteltiin tiedonsiirron ja tekoälyn kehityksen mahdollisuuksista, mutta myös niihin liittyvistä uhkista.

Modernin ajan maanpuolustukseen ja yhteiskunnalliseen turvallisuuteen liittyvä keskustelu pitää usein sisällään kysymyksiä jatkuvasti kiihtyvän digitalisaation mukanaan tuomista uusista vaikutuksista yhteiskuntaan. Puolustusministeriön maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan eli MATINEn tutkimusseminaarissa 21. marraskuuta käsiteltiin kyseisiä aiheita monelta kantilta.

5G-teknologia on yksi viimeaikaisimmista uudistuksista, joka mullistaa digitaalisen infrastruktuurin täysin. Se tulee muuttamaan verkkojen rakenteita ja hallintaa entistä langattomampaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkojen ytimet siirtyvät fyysisistä laitteista pilvipalveluihin. Nykyään nämä asemat sijaitsevat vielä operaattoriyritysten tiloissa, mutta niistä luopuminen tulevaisuudessa on todennäköistä.

– Maailman radiotaajuuskonferenssissa päätetään tulevien 5G-verkkojen taajuudet. Siellä on visiona, että tulevaisuuden 5G-yhteydet verkottaisivat kaikki maapallon yli seitsemän miljardia ihmistä noin sadalla miljardilla erilaisella laitteella, koneella ja esineellä, liikenne- ja viestintävirasto Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa taustoitti uusien yhteyksien tarjoamia mahdollisuuksia.

Vaikka siirtyminen 4G-verkoista eteenpäin 5G:hen on vielä kesken, valmisteilla on jo tutkimustyötä 6G-yhteyksien luomiseksi. Oulun yliopiston vetämän "6G Flagship" -hankkeen tavoitteena on vastata tarpeisiin, joiden täyttäminen on jäänyt 5G-teknologiaa kehitettäessä saavuttamatta. Tähtäin on asetettu vuoteen 2030, jollon olisi olemassa jo kaikkialla läsnäoleva 6G-verkko. Tällaisten langattomien yhteyksien myötä yhteiskuntamme muuttuisi datakeskeisempään suuntaan, missä tekoälyä pystyttäisiin hyödyntämään entistä paremmin.

– Nykyisissä verkoissa nähdään suojaamattomia automaatiojärjestelmiä. Lukuisia järjestelmiä on edelleen internetiin auki ja ne ovat täysin haavoittuvia. Vaikka ollaan menossa kovaa vauhtia eteenpäin, paljon perusasioitakin on vielä tekemättä, Karlamaa totesi.

Olemassa olevan tiedon siirtyessä koko ajan enemmän sähköisen todellisuuden puolelle myös sotilaalliset toimijat joutuvat hyppäämään kehityksen kelkkaan mukaan. Tiedusteltavat kohteet ja datan hankkimiseen käytettävät teknologiat muuttuvat. Tämä epävakauttaa globaalia digitaalista ympäristöä aiheuttaen monille siellä operoiville toimijoille tietynlaisen siilireaktion.

– Tiedustelussa on kaksi osatekijää. Tietoliikennetiedustelua tehdään operaattoreiden verkkoon esimerkiksi Suomen maaperällä ja siitä käydään eniten yksityisyydensuojaan liittyvää keskustelua. Tietojärjestelmätiedustelu taas tunnetaan paremmin hakkerointina, puolustusministeriön neuvotteleva virkamies, kenraalimajuri evp. Harri Ohra-aho selvitti nykyaikaisen sotilastiedustelun rakennetta.

Tekoäly on yksi tiedustelun uusista keskeisistä työkaluista. Sen avulla voidaan suodattaa valtavia määriä tietoa. Kone voidaan esimerkiksi opettaa erottelemaan sotilaiden sosiaalisessa mediassa julkaisemat kuvat kaikista palvelussa julkaistuista sisällöistä. Tänä päivänä postauksiin harvoin liitetään paikkatietoja, jolloin hyödyllisen tiedon löytäminen edellyttää kuvan sisällön tarkempaa tutkimista. Ihmisen tehtäväksi jää analysoida, onko kerätystä aineistosta saatavilla hyödyllistä materiaalia.