Tiedustelulait eduskunnan käsittelyssä - sotilastiedustelu jäi Supon roolin jalkoihin
Pitkään valmisteltu tiedustelulakipaketti siirtyi tiistaina 20. helmikuuta eduskunnan käsittelyyn. Kaikki eduskuntaryhmät tunnustivat lähetekeskustelussa lakien tarpeellisuuden. Keskustelua käytiinkin lähinnä siitä, onko lakipaketin vaatima perustuslain muutos välttämätöntä saattaa voimaan kiireellisenä.
Siviilitiedustelu ja Suojelupoliisin rooli puhuttivat enemmän kuin sotilastiedustelu, mutta sekään ei jäänyt vaille huomiota. Ryhmäpuheenvuorot aloittanut keskusta huomautti, että itsenäiset työkalut kansallisesta turvallisuudesta huolehtimiseen ovat tällä hetkellä puutteelliset.
– Ne joko puuttuvat kokonaan, ovat puutteellisia tai olemme ulkomaisen tiedustelutiedonvaihdon varassa. Sotilaallisesta tiedustelusta ei ole tällä hetkellä edes säädöksiä, Seppo Kääriäinen (kesk.) huomautti.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä puolusti kiireellistä menettelyä muistuttamalla, että laista piittaamattomat tahot ovat tällä hetkellä etulyöntiasemassa verrattuna lain suomia tiedustelumenetelmiä käyttäviin viranomaisiin.
– Ne, joiden ei tarvitse piitata lainsäädännöstä – kuten rikollisliigat, terroristijärjestöt tai ulkomaiset tiedustelupalvelut – hyödyntävät olemassa olevan teknologian kaikkia mahdollisuuksia häikäilemättömästi jo nyt, myös Suomessa. Meidän on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen antamalla riittävät työkalut myös omille viranomaisillemme uusien uhkien torjumiseksi. Olemme asian kanssa kovasti jälkijunassa, ja asian kiirehtimiselle on siksi painavat syyt, Wille Rydman (kok.) korosti.
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kantoi huolta siitä, tulisiko lainsäädännöstä tarpeeksi tarkkarajaista ja täsmällistä.
– Haluamme myös varmuuden siitä, ettei esitetyllä perustuslain muutoksella tähdätä myöskään tulevaisuudessa kansalaisoikeuksien rajoittamiseen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, Mika Kari (sd.) linjasi sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.
Vesa-Matti Saarakkala (sin.) toi sinisten ryhmäpuheenvuorossa esille turvallisuusympäristön muutoksen ja siihen liittyvän sotilastiedustelun tarpeellisuuden.
– Itä-Ukrainan tilanne ja Venäjän asevoimien kehitys ovat asettaneet uusia vaatimuksia Suomen puolustuskyvylle, Saarakkala selvitti.
– Hankittua tiedustelutietoa käytetään ylimmän valtiojohdon päätöksenteon tueksi. Sitä ei käytetä turhaan, eikä tavallisen mattimeikäläisen tarvitse pelätä, että omat tiedot joutuvat jotenkin väärille teille.
Myös kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa muistutettiin puolustusvoimien puuttellisista tiedusteluvaltuuksista.
– Myös sotilaallisten uhkien luonne on muuttunut, mikä konkretisoitui Krimin valtauksessa. Puolustusvoimien perinteiset tiedusteluvaltuudet eivät riitä, sillä kohteena olevien organisaatioiden viestintä on siirtynyt analogisesta digitaaliseen muotoon, selvitti Päivi Räsänen (kd.).
Debattikeskustelussa Eero Heinäluoma (sd.) piti uudistusta merkittävänä. Hän huomautti, että suojelupoliisi ja sotilastiedustelu ilmoittavat yhteensä tarpeeksi 150 uutta henkilöä tekemään tutkimusta ja seurantaa. Siksi valvonnan pitää olla tarkkaa, että tietoja käytetään oikein.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) huomautti, että tulevaisuuden taistelukenttä on hybridioperaatioissa. Kyse on informaatiosodankäynnistä, teknologian kehittymisestä ja kyberoperaatioista, joita kaikkia yhdistää tiedustelu.
Kanervan mielestä Suomen pitää toimia tavalla, jossa maan puolustaminen alkaa huomattavan kaukaa Suomen rajojen ulkopuolelta.
Lakiesityksiä on yhteensä viisi. Perustuslain muutoksesta ja tiedustelun valvontaa koskevista esityksistä mietinnön laatii perustuslakivaliokunta ja itse tiedustelulait valmistellaan erikoisvaliokunnissa. Sitä ennen erikoisvaliokuntien on kuitenkin saatava perustuslakivaliokunnan lausunto. Perustuslakivaliokunnan sihteerin Matti Marttusen arvion mukaan valiokunta antaa lausuntonsa sotilastiedustelulaista aikaisintaan huhtikuussa.
– Aikataulu on kuitenkin täysin riippuvainen siitä, millaisen kannan valiokunta ottaa kiiremenettelyyn, Marttunen muistuttaa.
