Liittolaiset vakoilevat toisiaan iloisesti

Tiedustelu elää omaa elämäänsä ihmisten keskellä. Se ei tarkoita aina nurkan taakse vilahtavaa agenttia tai salakuuntelua. Tiedustelu koskettaa meistä jokaista.

Ulkopoliittinen instituutti ja Ulkopolitiikka-lehti järjestivät maanantaina webinaarin uutta renessanssia elävän tiedustelun maailmaan. Geopoliittiset jännitteet, pandemia ja kyberuhkat ovat korostaneet tiedustelutyön merkitystä. 

– Tiedustelua on aina tehty. Jokuhan sanoo, että tiedustelija on maailman toisiksi vanhin ammatti, webinaariin osallistunut yliopisto-opettaja, eversti evp. Martti J. Kari aloittaa.  

Tiedustelua tehdään poliittisten ja sotilaallisten päätösten taustatyöksi. Päätösten tekijät tarvitsevat tietoa mahdollisista uhkakuvista ja niiden mahdollisuuksista. Tiedustelun työllä luodaan elintärkeitä tilannekuvia. Perustarpeet tiedustelussa ovat aina olleet samat. Tarvitaan tietoa uhkista ja niiden vaikutuksista vastustajiin. 

– Tilannekuvan muodostamiseen tarvitaan sinistä tietoa, joka kertoo omasta organisaatiosta. Lisäksi tarvitaan punaista tietoa, eli tietoa vastustajasta ja olosuhteista, joihin ollaan mahdollisesti joutumassa, hän jatkaa. 

Webinaarissa käytiin keskustelua myös uusista uhkakuvista, jotka ovat lipuneet osaksi tiedustelun maailmaa. Millaisia nämä mahdolliset uudet uhkakuvat ovat?

– Havaitsemiskykymme ulkopuolisia asioita, joita emme miellä uhkiksi, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak kuvaa. 

Kari taas nostaa esille energian merkityksen. Hän kuvaa energian olevan uusi uhka, sillä sitä voidaan käyttää vaikuttamisen välineenä. 

– Lisäksi joillakin mailla ei ole laillisia rajoituksia tiedustelutoiminnalle, kun taas meillä Suomessa on. Sananvapauttamme ja demokratiaa voidaan käyttää aseena meitä vastaan, Kari täydentää. 

Yhteistyöllä pois luvattomilta teiltä 

– Sotilas- ja siviilitiedustelu vaihtavat tietoa, saattavat tehdä yhteisoperaatioita, kouluttavat toisiaan ja antavat kalustoa toisilleen käyttöön. Toiminnan pitää hyödyttää molempia osapuolia, eikä se saa vahingoittaa yhteistyöhön osallistuvia maita, Kari luennoi tiedusteluyhteistyöstä. 

Tiedusteluyhteistyötä voi tapahtua monen eri maan ja organisaation välillä erityisesti silloin, kun se on tarpeellista ja jollakin mukana olevalla toimijalla ei ole toimintaan tarvittavia kykyjä. 

– Karrikoidusti sanoen venäläiset olisivat mahdollisesti edelleen ulkoministeriön verkossa, elleivät ruotsalaiset olisivat ajatelleet kertovansa asiasta, Salonius-Pasternak heittää. 

Laitonta toimintaa 

Vakoilua voidaan hyvinkin kuvata laittomaksi tiedusteluksi. Esimerkkitilanteessa samassa operaatiossa toimivilla on näkökulmastaan riippuen erilaiset käsitykset toiminnastaan. Operaation toteuttajan näkökulmasta heitä voidaan vakoilla, mutta toisen osapuolen mielestä he toteuttavat vain sallittua tiedustelua toteuttajan suuntaan. 

Viime viikkojen aikana mediassa on puhuttanut vuosina 2012–2014 tapahtunut mannertenvälinen tiedustelutoiminta. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu NSA on vakoillut pohjoismaisia, saksalaisia ja ranskalaisia poliitikkoja yhteistyössä Tanskan kanssa. 

– Mahdollisesti valvonta on tässä tilanteessa pettänyt. Jos Tanska on toimintaan mukaan lähtenyt, herää kysymys heidän hyötymisestään. Onko Tanskassa tämä tilanne hyväksytty ja kuka tästä on siellä tiennyt? Kari hahmottelee. 

Mukanasi kulkee tiedustelun väline 

Kvanttilaskenta tuo uusia tuulia tiedustelun kentälle. Se tulee auttamaan salausjärjestelmien kehittämistä ja vastapuolen suojauksia on samalla vaikeampaa purkaa. Oman organisaation data saadaan suojattua myös paremmin. 

Tiedustelun kehityskulku nostaa esille kysymyksen siitä, millainen teknologia on huomionarvoista tulevaisuudessa. 

– Kännykkä, Salonius-Pasternak toteaa yksimielisesti. 

Vastauksellaan hän viittaa siihen, että lähtökohtaisesti jokainen pitää kännykkää mukanaan jatkuvasti. 

– Laitteen avulla voidaan seurata esimerkiksi sitä, minne henkilöt liikkuvat ja kuinka usein he tätä tekevät, hän jatkaa. 

Ihmiset tulevat antamaan tietoa itsestään ja käytöksestään vapaaehtoisesti eriasteisen tiedustelun käyttöön, mutta he tulevat tekemään sitä myös tietämättään. 

– Olisin itse enemmän huolissani tästä seikasta, kuin siitä, että esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat voivat jossakin vaiheessa rikkoa modernit salausjärjestelmät, Salonius-Pasternak luonnostelee.