Osiot
Valikko

Ruotuväki

Santeri Väänänen

Etenkin varusmiespalvelusta harkitsevat naiset kaipaavat kattavampaa tietoa aiheesta.

Tiedonpuute palveluksesta vaatii yhteistä kehitystä

Christa Rauma

Palvelusta pohtivalla pyörii monta kysymystä mielessään, joista osaan ei löydy lainkaan vastausta. Oikean tiedon löytäminen on tulevalle varusmiehelle oleellista. Tämän onnistuminen vaatii kuitenkin työtä niin Puolustusvoimilta, kuin yksilöltä itseltään.

Kersantti Anni Kalliokoski suoritti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen 2/19-saapumiserässä Upinniemen varuskunnassa. Siellä hän kävi viestialiupseerikurssin ja toimi seuraavan aliupseerikurssin apukouluttajana. Kotiutumisensa jälkeen hän jäi kesän ajaksi töihin kouluttajaksi.

– Intti ei riittänyt, joten oli pakko lunastaa vähän lisäaamuja, Kalliokoski nauraa.

Kestääkö mieli, kestääkö keho – näitä kysymyksiä Kalliokoski kertoo monen naisen tavoin pohtineensa ennen palveluksen aloittamista. Näihin kysymyksiin ei voi ennustaa vastausta, mutta tarvittavaa ennakkotietoa on myös huonosti saatavilla. Tämä pätee hänen mukaansa niin naisiin, kuin miehiin.

– Ennen palveluksen aloittamista on vaikea löytää todenmukaista ja tarkkaa tietoa esimerkiksi erilaisista palvelustehtävistä ja intin vaativuudesta, Kalliokoski pohtii.

Kalliokosken kohdalla suurin tiedonpuute tapahtui hänen hakiessaan Upinniemeen palvelukseen. Hän halusi saada merivalvonnasta selville mitä kaikkea tehtävään kuuluu ja  kuinka raskasta se on fyysisesti. Käsillä olevat ympäripyöreät vastaukset kuitenkin saivat tulevan alokkaan epäröimään ja hakeutumaan muihin tehtäviin.

– Ymmärrän, että osa palvelustehtävistä voi olla salaisia, mutta nämä tiedolliset puutteet pätevät harmillisen moneen tehtävään, Kalliokoski huomauttaa.

Kersantti Anni Kalliokoski toivoo Puolustusvoimien tuottavan lisää tietoa varusmiespalveluksesta.

Toinen ongelmakohta on vähäinen tieto intin oikeasta arjesta. Naisille kaunistelevaa kuvaa antavaksi esimerkiksi Kalliokoski nimeää Naissotilaat-sarjan. Vaikka ohjelmalla tarkoitettiin hyvää ja siitä on varmasti jollakin tavalla hyötyä, ei se tarjoa katsojalle täyttä totuutta.

– Olisi tärkeää, että tuodaan esille intin rankkaakin puolta ja sitä, mitä kaikkea se sotilaalta vaatii. Se, että valintatilaisuudessa lyödään A-paperit kouraan ei tarkoita, että olisit vaikkapa henkisesti sopiva palvelukseen, Kalliokoski linjaa.

Kalliokoski kertoo törmänneensä muun muassa hämmentävän moneen palvelusta harkitsevaan naiseen, jotka ovat epätietoisia naisten sotilasvalan jälkeisestä asevelvollisuudesta. 

– Jotkut ovat ällikällä lyötyjä, kun kuulevat asevelvollisuuden jatkuvan 60-vuotiaaksi asti. En oikein ymmärrä, miten valaa vannoessaan ei ymmärrä lupaavansa jopa henkensä kotimaansa turvaamiselle.

Tarpeellisen tiedon täydentäminen olisi Kalliokoskesta myös miesten etujen mukaista. Heille ei esitetä juuri sen enempää asioita, kuin palvelukseen hakeutuville naisille. 

– Tietoisuus intin vaatimuksista ja erilaisista mahdollisuuksista olisi varmasti helpottavaa myös kaikille palvelukseen meneville miehille, Kalliokoski toteaa.

Konkreettisia toimia, joita Kalliokoski toivoisi, olisivat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja nettisivuilla esille tuotavat haastattelut eri tehtävissä toimivista varusmiehistä. Nämä haastattelut eivät olisi pelkästään hyvien inttimuistojen jakamista, vaan kyseisissä tehtävissä toimineet henkilöt kertoisivat aidosti ja autenttisesti palveluksestaan.

– Tämä poistaisi huhupuheiden ja tuttujen kokemuksien sokean uskomisen palvelustehtäviin liittyen, sekä helpottaisi varusmiehiä löytämään intistä sen oman juttunsa, Kalliokoski selittää.

Kriittistä tiedonhakua

Puolustusvoimien koulutusosaston majuri Janne Kananen on samaa mieltä, että palvelukseen tulevat naiset ja miehet vaikuttavat kaipaavan lisää tietoa. Puolustusvoimien tehdessä jatkuvasti kehitystyötä kattavan informaation tuottamisesta Kananen toivoo samalla myös palvelukseen hakeutuvilta yksilöiltä aktiivisuutta ja tarkkaa silmää.

– Tiedonhaku kuitenkin lähtee kuitenkin yksilöstä, jonka tulee itse hakea tarvitsemaansa tietoa. Suuren haasteen luo se, että nykypäivänä netistä löytyy jopa liikaa tietoa, ja ennenkaikkea väärää sellaista, Kananen huomauttaa.

Pääasiallisena tiedonvälityskanavana toimii tällä hetkellä intti.fi, josta löytää palvelukseen liittyviä tiedollisia kokonaisuuksia. Tämän lisäksi Puolustusvoimat järjestää kutsunta- ja valintatilaisuuksia, joissa tulevilla varusmiehillä on mahdollisuus kerätä henkilökohtaisempaa tietoa.

Palautetta aiheeseen liittyen on Puolustusvoimille tullut ja se on kuultu. Kananen kertoo, että Koulutus 2020- ohjlemaan liittyen on käynnissä kehitystyö, joka keskittyy valintajärjestelmän kehittämiseen. Yksi kehityskohteista on palvelustehtävien perusteellisen esittelyn luominen, jotta tulevat alokkaat kykenisivät löytämään parhaiten itselleen soveltuvan palvelustehtävän.

– Sivuja on päivitetty touko- ja kesäkuun aikana, ja uskon, että projekti jatkuu vielä syksyn ajan. Pyrimme siihen, että tulevaisuudessa palveluksesta olisi mahdollista hakea entistä paremmin tietoa, Kananen avaa.