"Tie menestykseen kulkee tiivistyvän yhteistyön kautta" – Janne Kuusela on myrskynkestävä virkamies

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Janne Kuusela luottaa joukkuepeliin ministeriössä ja reserviläisten pipolätkäporukassa.

Raju syysmyrsky riepottelee miinalaiva Hämeenmaata. Aallot hakkaavat tasaisin väliajoin aluksen kylkeen. Pohjanlahden merenkäynti syksyllä 1992 on armotonta. Komentosillalla pilkkopimeälle merelle tähystää rovaniemeläinen tykkimies Janne Kuusela.

– Kyllä siinä taisi hernekeitotkin lentää seinälle jossain vaiheessa, Kuusela muistelee paluumatkaa Porin meripäiviltä.

Laivatykistössä palvelleesta Kuuselasta on sittemmin tullut pitkän linjan puolustuspolitiikan asiantuntija, joka on toiminut lukuisissa tehtävissä puolustusministeriössä sekä ulkomailla ulkoministeriön Suomen Nato-edustustossa.

Helmikuussa Kuusela aloitti puolustusministeriön kansliapäällikkönä kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkisen seuraajana. Kuuselan nimitys oli siltä osin poikkeuksellinen, että siviilinä hän ohitti valinnassa useita nimekkäitä kenraaleja. Tehtävää hakivat muun muassa Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Vesa Virtanen ja Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Sami Nurmi.

Kuusela ei luonnehdi kansliapäällikkövalintaa minkäänlaiseksi siviilien ja sotilaiden väliseksi kilpailuksi. Päinvastoin.

– Tunnen hyvin Puolustusvoimien kenraalikuntaa ja olen heidän kanssaan tehnyt pitkään hyvää yhteistyötä ja näin on jatkossakin. Arvostan heidän osaamistaan todella korkealle. Tällä kertaa valinta kohdistui minuun.

Kansliapäällikkö on puolustusministeriön ylin virkamies, joka valvoo, johtaa sekä ohjaa ministeriön toimintaa. Hän tukee puolustusministeriä ja toimeenpanee hallitusohjelmaa.

– Koen, että minulla on merkittävä tukirooli ministeriön henkilöstön suuntaan. Olen heidän tukenaan joka päivä ja pyrin edistämään asioita niin, että jokaisella on parhaat mahdolliset edellytykset onnistua työssään, Kuusela sanoo.

Kuusela on työskennellyt puolustusministeriön leivissä pitkään. Kaartin kortteli tuli hänelle ensimmäistä kertaa tutuksi kesällä 1997 korkeakouluharjoittelijana. Hän on toiminut ministeriön puolustuspoliittisen osaston johtajana, apulaisosastopäällikkönä sekä osastopäällikkönä viimeiset kymmenen vuotta.

Kuusela kertoo, että on viihtynyt puolustusministeriössä todella hyvin.

– Puolustusministeriö on ollut hyvä työnantaja. Mielestäni minulla on tälle organisaatiolle vielä annettavaa ja sen takia olin kiinnostunut myös kansliapäällikön tehtävästä.

Maanpuolustus ykkösprioriteetti

Kuusela näkee Suomen turvallisuustilanteen tällä hetkellä hyvin erilaisena kuin uransa alkutaipaleella, jolloin päivittäisessä toiminnassa huomio kohdistui sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomella oli merkittävä panos esimerkiksi Balkanin kriisinhallintaoperaatiossa sekä Afganistanissa.

– Uhkanäkymä ja turvallisuustilanne tällä hetkellä Euroopassa on haastavin toisen maailmansodan jälkeen. Siitä on yhteinen näkemys EU- ja Nato-maiden kesken, että Venäjä muodostaa vakavan ja pitkäkestoisen turvallisuusuhkan.

Suurin tekijä Suomen lähialueen turvallisuudessa liittyy Ukrainan sotaan, joka jatkuu jo viidettä vuotta.

– Sillä, minkälaiseen asentoon tämä tilanne jää mahdollisen rauhan myötä, on kauaskantoisia vaikutuksia koko Euroopan turvallisuudelle ja tulevaisuudelle, Kuusela muistuttaa.

Kuuselan mielestä Suomen tulee jatkaa Ukrainan tukemista, eikä tuen tarpeen pidä päättyä rauhan solmimiseen.

– Me kaikki ymmärrämme, että Ukrainan tärkein turvatakuu jatkossakin on heidän omat vahvat puolustusvoimat, jotka on nyt sotavuosien aikana nostettu merkittävälle tasolle. Niiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen Ukraina tarvitsee kumppaneidensa tukea jatkossakin. Suomi on tähän yhdessä muiden liittolaisten kanssa sitoutunut.

Kuusela arvioi, että Suomen puolustuspolitiikan suuntaa on pitkään määrittänyt finanssikriisin aiheuttama taloudellinen shokki. Vaikka resurssit supistuivat, Suomi erottui muusta Euroopasta pitämällä kiinni järjestelmänsä ytimestä.

– Vähän samaan tyyliin kuin muuallakin läntisessä maailmassa, Suomessakin pienennettiin silloin [finanssikriisissä] resursseja. Meidän julkinen talous ei ole vieläkään täysin toipunut siitä shokista, mikä silloin tuli. Sehän on vaikuttanut aika paljon käytössä oleviin resursseihin ja meidän tekemisiin.

Kansliapäällikkö kuitenkin korostaa, ettei Suomi säästöpaineista huolimatta lähtenyt laajamittaisiin alasajoihin, vaan puolustuskyvyn ylläpito säilyi prioriteettina.

– Sen voi sanoa ehkä tällaisena läpikantavana teemana, että kyllähän meillä koko ajan on pidetty hyvää huolta omasta puolustuskyvystämme. Perustekeminen Suomessa on ollut todella kovalla tasolla, jos sitä vertaa moniin muihin Euroopan maihin. Olemme kuitenkin kaikki nämä vuodet ja vuosikymmenet pitäneet kiinni yleisestä asevelvollisuudestamme ja oman alueen puolustamisesta.

Janne Kuusela suoritti varusmiespalveluksensa Merivoimissa. Inttimuistoista on ollut iloa yli 30 vuoden jälkeen. Kuva: Pauli Hytönen

Menneiden vuosikymmenten ratkaisut nousevat Kuuselan mukaan arvoonsa nyt, kun globaali turvallisuustilanne on kiristynyt ja diplomatian rinnalle on noussut kova voimapolitiikka.

– Olemme siirtyneet suurvaltakilpailun tiivistymisen kautta voiman määrittämään aikakauteen, jossa hyvin vahvat toimijat voimapolitiikalla pyrkivät muokkaamaan maailmaa, Kuusela toteaa.

Ratkaisu löytyy yhteistyöstä

Puolustusmenojen kasvu ja lisärahoituksen kohdentaminen vaativat Kuuselan mielestä hallinnolta tarkkaa harkintaa ja pitkäjänteisyyttä. Vaikka keskustelu puolustusbudjetista kiihtyy, hän muistuttaa realiteeteista.

– Totta kai meillä on tarpeita puolustukselle ja merkittävä vastuu, että nämä rahat todellakin käytetään tehokkaasti. On hyvä muistaa, ettei Suomea prosenttiosuuksilla puolusteta, vaan se lähtee niistä tarpeista, mitä meillä on.

Suomen historian suurin puolustushankinta, F-35-monitoimihävittäjät, etenee kansliapäällikön mukaan suunnitellusti, vaikka globaali talous heilahteleekin.

– Talouden pintatilanteen ennustaminen on aina haastavaa näin pitkällä hankkeella. Valuuttakurssiriskit ja inflaatiopaineet on kuitenkin tunnistettu ja huomioitu jo valmisteluvaiheessa. Me emme voi jatkuvasti kalibroida merkittäviä suorituskyvyn hankkeita kansainvälisen kaupan pintatilanteen mukaan.

Kun 2020-lukua ovat hallinneet Meri- ja Ilmavoimien suurhankkeet, seuraava vuosikymmen kääntää katseet maalle. Maavoimien investoinnit nousevat keskiöön 2030-luvulla.

– Maavoimat on Suomen suurin puolustushaara, ja sen materiaalinen elinkaari on monilta osin siinä kohdassa, että täytyy tehdä modernisointia, uuden kaluston hankintaa ja elinkaaripäivityksiä, Kuusela painottaa.

Nykyaikainen taistelukenttä muuttuu nopeasti, mikä vaatii puolustushallinnolta myös uudenlaista ketteryyttä. Kuusela näkee ratkaisuna tiiviimmän yhteistyön teollisuuden ja tutkimuskentän kanssa.

– Tie menestykseen kulkee tiivistyvän yhteistyön kautta. Kotimaassa tehdään jo yhä enemmän yhteistyötä tutkimusmaailman ja teollisuuden kanssa.

Kuuselan mukaan tuotantokapasiteetti, raaka-aineiden saatavuus ja komponenttipula asettavat kuitenkin omat reunaehtonsa hankintojen aikatauluille.

– Puolustusmenot jatkavat vahvaa kasvua, ja kaikki maat hankkivat samantyyppistä materiaalia. Tämä aiheuttaa painetta puolustusteollisuuden suuntaan, kun koko läntinen yhteisö on samalla asialla.

Suomessa tämä tarkoittaa tutkimusmaailman ja teollisuuden hitsautumista yhteen, mutta katse on vahvasti myös rajojen ulkopuolella. Naton ja EU:n puitteissa tehtävällä työllä pyritään sujuvoittamaan sääntelyä ja nopeuttamaan hankintoja.

Kansliapäällikkö Janne Kuusela osallistui Nordefco-puolustusministeriökokoukseen Helsingissä yhdessä ministeri Antti Häkkäsen ja kenraali Janne Jaakkolan kanssa marraskuussa 2025. Kuva: Pauli Hytönen

– Meillä on Suomessa elinvoimainen ja teknologian kärjessä kulkeva puolustusteollisuus. Teemme transatlanttista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, mutta Euroopan ja Pohjoismaidenkin kesken yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi viime vuosina.

Vaikka maailmalta, erityisesti Ukrainasta, saadaan jatkuvasti uutta tietoa sodankäynnin muutoksesta, Kuusela kehottaa malttiin johtopäätöksissä.

– Meidän täytyy jatkuvasti muistaa ja kysyä itseltämme, kuinka ajankohtaiset ilmiöt ja havainnot Ukrainan taistelukentältä soveltuvat juuri meidän olosuhteisiimme.

Suomalaisten osaaminen kärjessä

Tasavallan presidentti Alexander Stubb pohti viime kesänä Ruotuväen haastattelussa, pitäisikö Suomen perustaa perinteisten puolustushaarojen rinnalle myös Kyber- ja Avaruusvoimat.

Vuoden 2026 alussa Puolustusvoimilla on jo kaksi omaa satelliittia kiertoradalla. Toinen kolmesta kotimaisen avaruusteknologiayhtiö Iceyen valmistamasta SAR-tutkasatelliitista laukaistiin avaruuteen tammikuussa.

Kuusela korostaa Suomesta löytyvää osaamista teollisuuden ja teknologian saralta.

– Avaruus on meidän osaltamme nouseva toimiala. Valtiona Suomi on kuitenkin kansainvälisesti ottaen vielä aika pieni toimija avaruudessa, mutta toki kasvatamme omaakin osaamista sillä osa-alueella. Hienoa on se, että suomalaisesta teollisuudesta ja teknologiasektorista löytyy maailman kärkiosaamista.

Suurvalloille on usein tyypillistä omien puolustushaarojen perustaminen. Kuuselan mukaan Suomen täytyy löytää suomalaisiin olosuhteisiin, toimintamalleihin ja mittakaavoihin järkevät ratkaisut.

Vahva teknologiaosaaminen on paitsi turvallisuustekijä, myös yhä merkittävämpi osa Suomen kansantaloutta ja työllisyyttä. Kuusela painottaa tässä vientimarkkinoiden roolia.

– Vaikka panostamme oman puolustuksen kasvattamiseen, Suomen puolustusvoimat ei ole niin suuri hankkija, että se yksin riittäisi ylläpitämään kansainvälisesti kilpailukykyistä puolustusteollisuutta.

Rovaniemeltä Upinniemeen

Reservin komentajakapteeni Kuusela suoritti varusmiespalveluksensa Merivoimissa syvimpänä lama-aikana. Matkaa palveluspaikalta kotiin Rovaniemelle oli tarkalleen 896 kilometriä.

– Tunnen edelleen vahvasti, että juureni ovat Rovaniemellä ja olen pohjoisen mies. Silloin 18-vuotiaana tuntui, että olisi kiva nähdä elämää Rovaniemen ulkopuolellakin. Näin varusmiespalveluksen yhtenä mahdollisuutena siihen, että pystyn hakeutumaan ihan erilaiseen ympäristöön. Siinä kävi hyvin, että pääsin Upinniemeen asti.

Kuusela palveli miinalaiva Uusimaan historian ensimmäisessä miehistössä. Reserviupseerikouluajoista on Kuuselalle ollut paljon iloa vielä yli 30 vuodenkin jälkeen.

– Siellä muodostui hyvin tiivis ryhmä. Hitsauduimme aika tiiviiksi porukaksi kurssin aikana ja edelleenkin pidämme yhtä. Tässä muutama vuosi taaksepäin pidimme 30-vuotisjuhlat Merisotakoululla ja Suomenlinnan upseerikerholla. Kaikki kynnelle kykenevät tulivat kyllä paikalle. Se oli hienoa nähdä.

Vapaa-ajallaan Kuusela juoksee, hiihtää, pelaa harrastejääkiekkoa ja käy kuntosalilla. Kansliapäällikkö näkee liikunnan sosiaalisena toimintana ja vastapainona kiireiselle arjelle.

– Aktiivinen liikunta on näissä töissä hyvin tärkeä elementti sekä henkisen että fyysisen työkyvyn ylläpitämiseksi. Itse koen hyvin vahvasti, että olen paljon parempi virkamies ja johtaja, kun olen hyvässä henkisessä ja fyysisessä vireessä.

Kuusela pelaa jääkiekkoa kahdessa eri harrastejoukkueessa. Enimmäkseen kansliapäällikön vastuulla on oikean laitahyökkääjän pesti.

– Pelin henki on ”totista pipolätkää” ja tavoite on huolehtia reserviläisten toimintakunnosta. Yhdistävänä tekijänä on rakkaus lajiin, Kuusela luonnehtii.

Pohjanlahden tyrskyt syksyllä 1992 ovat Kuuselalla vaihtuneet ministeriön työpöytään, mutta perusoppi on säilynyt takaraivossa. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on vaikea, myrskyistä selvitään hyvällä joukkuehengellä. Näin on myös puolustusministeriössä.

– Olemme tiivis yhteisö, jossa vallitsee vahva isänmaallinen henki ja sitoutuminen työhön. Hyvä työilmapiiri on meille tietoinen valinta, ja se auttaa meitä jaksamaan myös kiireisinä aikoina, Kuusela kiteyttää.