Terrorismin torjuminen tarvitsee uuden lainsäädännön

Oikeusministeriön työryhmän ehdottamat kiristykset terrorismilainsäädäntöön ovat Suojelupoliisin mukaan askel oikeaan suuntaan. Aika on kuitenkin ajanut ohi terrorismilainsäädännöstämme, sillä terrorismi on kehittynyt lakia nopeammin.

Oikeusministeriön työryhmä on antanut ehdotuksensa terrorismilainsäädännön kiristyksistä. Uutena rangaistavaksi tulisi terroristiryhmän rikollisen toiminnan kannalta olennaisen tehtävän hoitaminen. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi ryhmän toimintaan liittyvä ideologinen koulutus, aseellinen partiointi tai viestintäpalveluiden ylläpitäminen. Kirjo erilaisille tehtäville on laaja ja työryhmä onkin todennut, ettei kaikkia tehtäviä ole mahdollista luetella tyhjentävästi etukäteen.

Rangaistavaksi ehdotetaan säädettävän myös terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kehottaminen. Kehottamisen rangaistavuus ei muuttuisi, vaikka se ei johtaisikaan terrorismirikoksen tekemiseen. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttarin mukaan ehdotetut muutokset ovat selvä parannus nykytilanteeseen.

– Uudistus on tärkeä, sillä rikosvastuu ei mielestämme tällä hetkellä terrorismirikoksissa Suomessa toteudu. Uudistus toisi terrorismilainsäädäntömme lähemmäs muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöä, Pelttari linjaa. 

Käytännön tutkinta haastavaa
Pelttari sanoo, että Suomessa terrorismirikosten syyttämis- ja näyttökynnys on osoittautunut korkeaksi. Lainsäädännössä on kriminalisoitu tarkasti määriteltyjä tekoja, joiden toteen näyttäminen oikeudessa on yleensä hankalaa. Vaikka Suojelupoliisi ei ole enää esitutkintaviranomainen, Pelttarin mielestä on tärkeää, että terrorismintorjunnan kokonaisuus on kunnossa.

– Suomesta ei saa muodostua turvasatamaa terroristeille, Pelttari alleviivaa.

Oikeudenkäyntien lisäksi myös esitutkinnat ovat osoittautuneet haastaviksi. Rikostarkastaja Tomi Taskila Keskusrikospoliisista mainitsee, että terrorismirikosten esitutkinnassa tulee kyetä osoittamaan, että epäilty on tieten ja tahtoen tehnyt teon, joka on laissa määritelty terrorismirikokseksi. Myös epäillyn tahtotilan selvittäminen on erittäin haastavaa. Lisäksi rikosten tutkinnassa vaadittava kansainvälinen viranomaisyhteistyö on välillä hyvin hidasta. Suojelupoliisista kerrotaan, että terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on Suomessa tällä hetkellä noin 390. 

Terrorismi kehittyy, laki ei
Sekä terrorismirikosten esitutkinnasta vastaava Keskusrikospoliisi että Suojelupoliisi ovat samaa mieltä siitä, että terrorismilainsäädännön kokonaisuudistus olisi tarpeellista.

– Nykyinen lainsäädäntö on ollut voimassa jo vuodesta 2003, joten sitä olisi syytä tarkastella vielä laajemmin. Terrorismitilanne Suomessa on muuttunut paljon tässä ajassa, Pelttari painottaa.

Yhdeksi parannusta kaipaavaksi asiaksi Pelttari nostaa matkustamisen terrorismirikoksen tekemistä varten. Suomen lainsäädännössä rangaistavuuden edellytyksenä on se, että henkilön tarkoituksena on jo matkalle lähtiessä tehdä terrorismirikos. Pelttarin mukaan tiettyyn tekoon kohdistuvaa tarkoitusta ei usein ole vielä matkustamisen hetkellä tai sen toteen näyttäminen on lähes mahdotonta.

– Konfliktimatkustamisen ja vierastaistelijailmiön torjunnan kannalta olisi tehokkaampaa, jos lainsäädäntö antaisi mahdollisuuden kieltää tietyille alueille matkustamisen, Pelttari huomauttaa.