Terrorismi rantautui Suomen rajoille
Kirjoittajan mielestä Suomesta turvapaikan saavat pakolaiset tulee kotouttaa, eikä sulkea omille alueilleen muun yhteiskunnan ulkopuolelle.
Pidän Suomea äärimmäisen turvallisena maana. Olen voinut huoletta liikkua päivittäin Helsingin keskustan vilkkailla paikoilla. Pietarin ja Tukholman terrori-iskut ovat kuitenkin tuoneet terrorismin Suomen rajoille ja saaneet turvallisuudentunteeni järkkymään sekä miettimään kuinka todennäköistä on, että vastaavanlainen isku tapahtuisi esimerkiksi Helsingin metrossa .
Turvallisuudentunnettani ei kuitenkaan lisää äärioikeistopoliitikkojen ajama pakolaisten vastaanottamisen nollatoleranssi tai uusnatsien katupartiot. Ääri-islamististen terroristien tavoitteena on provosoida länsimaita toimiin kaikkia muslimeita vastaan. Uhkakuvia lietsomalla sekä muslimeita syrjimällä pelataan vain terroristien pussiin.
2000-luvulla Suomeen on keskimäärin tullut 1 500–6 000 turvapaikanhakijaa vuodessa, mutta vuonna 2015 hakijoita oli yli 32 000. Lähtömaissa voi olla vaikea saada passia tai muita asianmukaisia papereita ja jotkut joutuvat turvautumaan ihmissalakuljetukseen tai väärennettyihin papereihin. Pakolaisneuvonta ry:n mukaan suurimmalla osalla Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista ei ole passia tai muuta henkilöllisyyden pitävästi todistavaa asiakirjaa. EU:n rajavalvontavirasto Frontexin mukaan Isisin värväämät Pariisin ja Brysselin terrori-iskuihin osallistuneet henkilöt käyttivät pakolaisvirtoja hyväkseen liikkuessaan Euroopassa syyrialaisiksi pakolaisiksi tekeytyneinä. Myös suojelupoliisi pitää todennäköisenä, että konfliktialueilta tulevien pakolaisten joukossa on sotatoimiin osallistuneita henkilöitä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin.
Jokainen pakolainen ei ole turvallisuusuhka, mutta hallitsematon rajat ylittävä muuttoliike on. On tärkeää, että viranomaiset ovat kartalla ketä Suomen rajojen sisäpuolelle päästetään. Terroristit pystyvät käyttämään pakolaisvirtoja hyväkseen ja siksi viranomaisille tulee taata riittävät resurssit terrorismin torjuntaan. Voidaan pohtia olisiko Tukholman isku voitu estää, jos viranomaisilla olisi ollut enemmän resursseja käytössään. Helmikuussa 2017 etsintäkuulutettu mies olisi voitu saada kiinni ja karkottamispäätös panna toimeen. Yleisradion mukaan epäillyn Facebook-profiilissa on näkyvillä paljon ääri-islamilaista propagandamateriaalia ja tällainen yhteys ääri-islamiin olisi tullut huomata ja tutkia tarkemmin.
Ulkoisen uhan torjunnan lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös siihen, mitä oleskeluluvan saaneille pakolaisille tapahtuu. Haluttomuus omaksua länsimaisia arvoja, epäonnistunut kotouttaminen ja toimettomana oleminen johtaa pahimmillaan yhteiskunnasta vieraantumiseen tai turhautumiseen. Tämä taas ruokkii radikalisoitumista ja pahimmillaan tekee haavoittuvaiseksi terrorijärjestöjen propagandalle. Työmarkkinoilla on rajoitetusti työtilaisuuksia, joihin vajavaisella koulutuksella on mahdollisuus päästä. Suomessa työelämässä toimiminen edellyttää myös lähes poikkeuksetta suomen kielen jonkinlaista hallintaa. Suomi tarvitsisi osaajia ulkomailta, mutta maahanmuuttajien työllistyminen on kantaväestöä heikompaa.
Pienestä 1 400 asukkaan keskisuomalaisesta Kyyjärvestä on saatu mallikunta pakolaisten integroimisessa osaksi yhteiskuntaa. Kunnan suurin yksityinen työnantaja lupasi työllistää 20 turvapaikanhakijaa oppisopimuskoulutuksen kautta, ja muutenkin hakijat kotoutuivat paikkakunnalle hyvin. 70-paikkainen vastaanottokeskus lakkautettiin marraskuussa 2016 mutta paikkakunnalle jäi turvapaikkahakemustensa käsittelyn ajaksi asumaan 50 vahvan siteen Kyyjärvelle omaavaa turvapaikanhakijaa.
Suomesta oleskeluluvan saavia tulisi ohjata vielä enemmän työllistymiseen esimerkiksi aikaisemmin alkavan työharjoittelun kautta. Huono työllistyminen vaikeuttaa yhteiskuntaan integroitumista ja tulee valtiolle kalliiksi.
