Tekoäly sotilaskäytössä – "Ei ole vielä selvää, mihin suuntaan sääntelyä pitäisi kehittää"
Tekoälyn rajoituksista sotilaskäytössä ei ole kansainvälistä sääntelyä. Suurvallat ovat haluttomia sopimaan rajoituksista.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak toteaa, että tekoälyn hyödyntäminen sotilaskäytössä etenee eri tahtiin Nato-maissa. Yhteisen sääntelyn luominen olisi haastavaa.
– Tekoäly ei teknologiana itsessään eroa siviili- tai sotilaskäytössä, Salonius-Pasternak sanoo.
Euroopan unioni sääntelee siviilikäyttöistä tekoälyä. Esimerkiksi yritykset joutuvat ottamaan huomioon yksityisyydensuojaan liittyvät kysymykset. Sotilaskäyttöiseen tekoälyyn ei kuitenkaan ole olemassa lainsäädäntöä.
– Euroopan unionin rooli sotilaskäyttöisen tekoälyn sääntelyssä on pieni. Tämä johtuu Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä suurvaltakamppailusta, professori Michal Onderco toteaa.
Sääntelystä sopiminen on haastavaa
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz huomauttaa, että kansainvälinen monenkeskinen sopiminen on kriisissä.
Creutz lisää, että suurvaltojen välinen kilpailu on koventunut ja kansainvälisen lainsäädännön legitimiteettiä koetellaan.
Suurten valtioiden halukkuus kaventaa sääntelyllä itsemääräämisoikeuttaan vaikuttaa nykyisessä maailmanpoliittisessa ympäristössä epätodennäköiseltä.
– Osa valtioista haluaisi säännellä tiukasti tekoälyn hyödyntämisestä sotilaskäytössä, mutta tietyt valtiot ovat haluttomia sääntelemään sitä lainkaan, Onderco huomauttaa.
Sääntelystä sopiminen vie vuosikausia. Kansainvälistä instituutiota, joka esimerkiksi valvoisi sääntelyn toteutumista, ei ole perustettu.
– Sopiva kansainvälinen instituutio sääntelystä sopimiseen voisi olla esimerkiksi Yhdistyneet kansakunnat, Creutz sanoo.
Hän nostaa esiin yhtenä mahdollisuutena myös taloudelliseen yhteistyöhön keskittyvän G7-ryhmän. Ryhmän toimintaan osallistuu maailman suurimmat taloudet, kuten Yhdysvallat, Japani ja Saksa.
Tulevaisuus on epävarma
Creutzin mukaan vielä ei ole selvää, mihin suuntaan sääntelyä pitäisi kehittää. Hänen mukaansa olisi kuitenkin vaarallista, jos olemassa olevia kansainvälisiä sopimuksia lähdettäisiin purkamaan.
Tekoäly vaikuttaa jatkossa merkittävästi sotilasteknologian kehittymiseen. Tästä huolimatta sääntely laahaa perässä verrattuna siviilikäyttöiseen teknologiaan.
– Epävarmuudesta huolimatta on tärkeää, että tekoälyn sääntelyä sotilaskäytössä pyrittäisiin kehittämään, Creutz sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin järjestämä Governing Military AI in competitive times: Options for the EU -seminaari pidettiin 24. tammikuuta. Tilaisuus oli osa Reignite Multilateralism via Technology -tutkimushanketta, jossa tutkitaan uusien teknologioiden vaikutuksia kansainväliseen hallintaan.
