Tekoäly on uhka ja mahdollisuus kokonaisturvallisuudelle: "Emme ole missään nimessä haavoittumattomia, mutta olemme silti maailman kärkeä"
Ulkoministeri Elina Valtonen painottaa, ettei ihmisen roolia saa unohtaa tekoälyhuuman keskellä.
Tekoäly ei ole vain käännöksiin ja tiedonhakuun soveltuva kielimalli, vaan sitä voidaan hyödyntää niin tiedusteluun kuin autonomisiin aseisiin.
– Tekoälyn sovellusalue ulottuu yhteiskunnan kaikille sektoreille, myös puolustusteollisuuteen, toteaa Suomen ulkoministeri, Elina Valtonen.
Tekoälyn laajamittainen käyttö vaikuttaa myös yhteiskuntaan ja arkielämään. Ihmisen roolia ei saa kuitenkaan koneiden keskellä unohtaa.
– Lopulta on tärkeää, että luotamme ihmiseen. Jokaisella on oma tehtävänsä turvallisuuden edistämisessä, linjaa Valtonen.
Kiina ja Yhdysvallat dominoivat tekoälykilpaa
Hollannin entinen puolustus- ja sisäministeri Kajsa Ollongren varoittaa, että Eurooppa on jäämässä tekoälykehityksessä jälkeen.
– Euroopan on ryhdistäydyttävä. Kiina ja Yhdysvallat ovat omaa luokkaansa tekoälyn hyödyntämisessä, huomauttaa Ollongren.
Sekä Kiina että Yhdysvallat ovat investoineet massiivisesti tekoälyteknologiaan ja sen soveltamiseen puolustusteollisuudessa.
Esimerkiksi Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto (NSA) on käyttänyt tekoälyä kyberuhkien torjuntaan jo pitkään, kun taas Kiina hyödyntää teknologiaa valvonta- ja tiedustelutarkoituksiin.
Eurooppa onkin varsin riippuvainen erityisesti Yhdysvaltojen tekoälyteknologiasta ja siihen liittyvästä osaamisesta.
Helsinki Roundtable on AI and International Security -tapahtuma kokosi yhteen asiantuntijoita, päättäjiä ja yritysjohtajia eri puolilta maailmaa. Kuva: Yankuan Zhang
Yksityinen sektori avainasemassa
Miten Euroopan tekoälyosaamista voitaisiin kehittää omavaraisemmaksi? Yksi keino on hyödyntää yksityisten tekoäly-yritysten asiantuntemusta valtiollisella tasolla.
– Yksityisten tekoäly-yritysten tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä valtion ja puolustusvoimien kanssa, pohtii Ollongren.
Ukrainalta olisi syytä ottaa oppia, sillä sota on lisännyt tekoälyosaamisen tarvetta. Perinteisen sodankäynnin rinnalle ovat nousseet autonomiset aseet, joissa tekoälyllä on keskeinen rooli.
– Ainoa asevoima Euroopassa, joka todella osaa käyttää autonomisia aseita, on Ukraina. Muiden Euroopan maiden asevoimien on sopeuduttava tähän sodankäynnin muutokseen, toteaa Ollongren.
Hollannin entinen puolustusministeri Kajsa Ollongren uskoo tekoälyinnovaatioita tuottavien yritysten ja valtiovallan tiiviiseen yhteistyöhön. Kuva: Yankuan Zhang
Suomen valttina kokonaisturvallisuus
Vaikka tekoälyn kehitys aiheuttaa uusia turvallisuusuhkia, ulkoministeri Valtonen vakuuttaa, että Suomi on hyvin varautunut niihin.
– Emme ole missään nimessä haavoittumattomia, mutta olemme silti maailman kärkeä kokonaisturvallisuudessa, Valtonen toteaa.
Suomi pyrkii pysymään kehityksen eturintamassa ja säilyttämään asemansa kokonaisturvallisuuden esimerkkivaltiona.
Ulkoministeri Elina Valtosen koolle kutsuma Helsinki Roundtable on AI and International Security -seminaari järjestettiin Aalto-yliopistolla 13. maaliskuuta.
