Tekoäly ei korvaa hävittäjälentäjää

– Tekoälyllä ei voida ainakaan toistaiseksi korvata ihmishävittäjälentäjän havainnointikykyä, päätöksenteköä ja ennen kaikkea luovuutta, sanoo ilmasotaopin opettaja Rami Lindström.

ILMAVOIMAT testasi suorituskykyään Ruska 2016 -pääsotaharjoituksessa 10.–14. lokakuuta 2016. Ruotsin ilmavoimat osallistui ensimmäistä kertaa Suomen kansalliseen ilmapuolustuksen harjoitukseen harjoitusvastustajan roolissa. Harjoitukseen osallistui kokonaisuudessa 2 700 sotilasta.

Ilmasotakoulun johtaja, eversti Kimmo Hyvärinen kertoo, että Ilmasotakoulun kokoonpano Ruska 2016 -harjoituksessa oli isompi kuin koskaan ennen.

Ilmavoimien suorituskyvyn hän sanoo olevan kovalla tasolla.

– Meillä on suorituskykyinen kalusto ja erittäin osaava henkilökunta, jonka toimintatapa on hioutunut vuosien varrella, niin kansallisen kuin kansainvälisen yhteistyön myötä.

Kehityksen kelkassa pysyminen johtamis- ja valvontajärjestelmien, hävittäjäkaluston sekä ilmatorjunnan kehittyessä yhtäaikaisesti vaatii Hyvärisen mukaan työtä, mutta siinä ollaan onnistuttu hyvin.

– Varmasti muuttuvassa toimintaympäristössä mukana pysyminen on jatkossakin haaste, mutta se on mieluisaa, sillä se vie henkilöstön osaamista ja toimintakykyä eteenpäin, Hyvärinen sanoo.

 

ILMASOTAOPIN opettaja Maanpuolustuskorkeakoulussa, majuri Rami Lindström ei itse Ruska 2016 -harjoitukseen työtehtävän muutoksen vuoksi päässyt osallistumaan. Modernista ilmataistelusta hän tietää silti kertoa paljon.

Ilmavoiman merkitystä nykyajan sodankäynnissä hän kuvailee hyvin ratkaisevaksi.

– Sotilaallisen voiman suuntaamisella ilmasta tai avaruudesta käsin voidaan vaikuttaa tapahtumien kulkuun oikeastaan kaikkialla, Lindström sanoo.

Mikäli vastustajalla on täydellinen ilmaherruus, se pystyy Lindströmin mukaan tekemään alueella lähestulkoon mitä tahansa.

– Nykyisissä konflikteissa, kuten Irakissa, on nähty, että hyökkäävän osapuolen ilmaylivoima tekee toiselle osapuolelle maa- ja merivoimien taistelusta erittäin haastavaa.

Ilmataistelussa perusteesi "hajautettu ryhmitys, keskitetty torjunta" pätee Lindströmin mukaan vieläkin.

– Kaikki munat eivät ole samassa korissa vaan hajautettuna ympäri Suomea. Kuitenkin uhan torjunta voidaan nopeasti keskittää yhteen paikkaan. Näin tosin toimittiin jo jatkosodan aikana Suomessa.

Menneeseen verrattuna paljon ovat kehittyneet ilma-aseiden korkeus, nopeus, ulottuvuus ja tarkkuus.

– Viidentenä vielä kyber, joka on mukana kaikessa. Lähes kaikki lentokoneet lentävät jollain tapaa tietokoneiden varassa, joten niihin voidaan vaikuttaa. Myös informaatio-operaatiot ovat muuttuneet, sillä ilmasta käsin voidaan lähettää televisiolähetyksiä, mikä on suuri muutos verrattuna toisen maailmansodan lentolehtisiin.

 

EDELLEENKIN se, jolla on ilmataistelussa paras tilannekuva, on Lindströmin mukaan vahvoilla. Tilannekuvaa tosin rakennettiin ennen paljon vähemmillä ja alkeellisemmilla välineillä, kuin nykyisin ja tulevaisuudessa.

Näköetäisyydellä tapahtuvaa ilmataistelua Lindström ei sanoisi nykyään enää korostuneeksi. Kaiken perustana on vastailmatoiminta, johon Suomikin enimmäkseen keskittyy ajallisen ja paikallisen ilmaylivoiman luomiseksi.

– Tulevaisuudessa vaikutetaan varmasti yhä kauempaa eri ase- ja tutkajärjestelmillä. Mikäli taistelija kuitenkin joutuu yllätetyksi ja kaartotaistelun tyyppiseen tilanteeseen, ohjaajan lentotaito korostuu. Kauempana tärkeintä ovat havainnointikyky ja tilannetietoisuus, Lindström kertoo.

Uusia viidennen sukupolven hävittäjiä edustavat toistaiseksi vain Yhdysvaltojen F22- ja F35-hävittäjät. Venäjällä ja Kiinassa viides sukupolvi on rakenteilla.

– Ensinnäkin näissä hävittäjissä korostuu häiveominaisuus eli ne ovat heikosti näkyvillä tutkassa. On iso kysymys tulevaisuudessa, miten merkittävä tämä ominaisuus on. Toiseksi ne kykenevät tekemään ilmassa tiedustelua entistä paremmin ja ovat erittäin verkottuneita.

Lindström kertoo, että toisin kuin toisessa maailmansodassa, hävittäjien laatu korvaa määrän viidennessä sukupolvessa.

– Se aiheuttaa myös haasteen, sillä yksittäinen lentokone voi olla kriittinen elementti taistelussa eikä sitä ole vara menettää.

Hävittäjälentäjän korvaaminen tekoälyllä ei Lindströmin tietäen ole toistaiseksi mahdollista.

– Tulevaisuudessa näin voi olla, mutta ainakaan nykyisellään ihmisen havainnontikykyä, päätöksentekoa ja etenkin luovuutta ei kone pysty tekemään.