Teattereiden kasvattama näyttelijä

Elena Leeve kiinnostui näyttelemisestä jo varhain. Hän oli 7 -vuotias, kun hänen äitinsä laittoi hänet ja kaksoissiskon Emmin teatterileirille. Jo silloin Elena innostui mahdollisuudesta olla roolin kautta hetkittäin joku muu. 

Elena jatkoi lasten- ja nuorten teatteriryhmässä ja sitä kautta kiinnostus näyttelemiseen syveni. Hän sai harrastuksensa kautta myös paljon ystäviä ja porukasta kehittyi tiivis ryhmä. Hän uskoo, että myös ympärillä olevat ihmiset vaikuttivat hänen myöhempään ammatinvalintaansa. 

Näyttelemisen lisäksi Elena on tykännyt aina myös lukea ja kirjoittaa. Kymmenen vuotiaana hän ilmoitti äidilleen, että hänestä tulee isona kirjailija. Niihin aikoihin Elena tunsi vahvempaa halua ryhtyä isona kirjailijaksi, mutta mieli kuitenkin muuttui, kun hän pääsi koulun kautta koekuvauksiin ja päätyi kuudennella luokalla mukaan tv-sarjaan. Näytteleminen sai enemmän tilaa ja se alkoi kiinnostaa yhä enemmän. 

– Lukioikäisenä minulle oli ihan selvää, että haluan hakea teatterikorkeakouluun. 

Yritys kannatti, sillä Leeve pääsi kouluun suoraan lukiosta ja valmistui vuonna 2006 teatteritaiteen maisteriksi. Nykyään Leeve on yksi maamme tunnetuimmista näyttelijöistä ja hän esiintyy niin tv-sarjoissa, elokuvissa kuin teattereissakin. 

Monipuoliset roolit

Leeve on ehtinyt tehdä jo pitkän uran ja esiintyä sen aikana monissa kymmenissä tuotannoissa. Leeven tunnetuimpiin rooleihin lukeutuvat muun muassa Onnela -sarjan Saara Mäkinen, Sunnuntailounas -sarjan Eevi sekä nimirooli tuoreessa Maria Kalliossa sekä roolit elokuvissa Täydellinen joulu, Naurun varjolla ja Putoavia enkeleitä. 

Näiden lisäksi Leeve nähtiin myös viihdeohjelma Putouksessa vuonna 2012. Teatterin puolella Leeve on ollut mukana muun muassa näytelmissä Puhdistus, Kolme sisarta ja Täydellinen päivä. 

Lisäksi hän on osa Q teatterin ensembleä, johon kuuluvat hänen lisäkseen näyttelijät Lotta Kaihua, Elina Knihtilä, Tommi Korpela, Pirjo Lonka, Jussi Nikkilä, Eero Ritala sekä Jani Volanen. Mukana on myös näytelmäkirjailija-ohjaaja Antti Hietala. 

Pienestä pitäen teatterissa näytellyt Leeve kertoo teatterin olevan hänelle rakas paikka. 

– Koen näyttelijänä, että teatteri on se, joka pitää ammattitaitoani eniten yllä. Teatterin tekeminen ja yleisön edessä näytteleminen, se tietty vaativuus ja samalla se hienous mikä siinä on, siinä minusta tuntuu, että semmoinen tietty näyttelijän ydin paljastuu. 

Leeven mukaan tärkeimmät projektit ovat usein ne mitkä ovat juuri sillä hetkellä työn alla. Hän mainitsee kuitenkin, että tärkeitä ja rakkaita rooleja ovat olleet Maria Kallio sekä nuori Adiile, Sofi Oksasen näytelmässä Puhdistus. 

– Maria Kallion roolia on saanut tehdä sen verran pitkään, että siitä on tullut todella tuttu ja läheinen, se on erityisen rakas työ muun muassa, kuvailee Leeve.

Rooleihinsa Leeve valmistautuu lukemalla käsikirjoitukset ja selvittämällä, mitä hänen roolihahmonsa pinnan alta löytyy. Mitkä ovat mahdolliset pelot, sisäiset esteet tai vaikeudet, ja miten henkilö toimii missäkin tilanteessa. 

Leeven mukaan roolihahmosta oppii todella paljon sen kautta, miten se on suhteessa muihin ihmisiin ja kuinka muut on kirjoitettu suhtautuvaksi tähän henkilöön. Myös ohjaajan ja vastanäyttelijöiden kanssa käydään yhdessä läpi roolihahmojen välisiä jännitteitä. 

– Kuvauksissa saattaa olla niin, että käydään vähän joka päivä läpi, että missä nämä nyt menivätkään tässä näiden välisessä tilanteessa ja se on sellaista jatkuvaa dialogia ohjaajan ja kanssanäyttelijöiden kanssa. 

Leeve täsmentää, että kun roolia on saanut tehdä pidempään se alkaa ikään kuin elää omaa elämäänsä eikä kaikkiin asioihin tarvitse kiinnittää enää niin paljon huomiota. 

– Se on enemmän sellaista, että tietää jo intuitiivisesti miten se reagoi missäkin tilanteessa ja se on aika nautinnollista, kun ei tarvitse jokaista asiaa analysoida. 

Jussi -palkittu näyttelijä Elena Leeve elää tällä hetkellä hektistä arkea. Kuva: Leevi Karasti

Siskokset ja hyvät ystävykset

Elena ja Emmi ovat toistensa tukipilarit ja hyvät ystävät. Molemmat työskentelevät elokuva-alalla ja he ovat päässeet tekemään myös töitä yhdessä. 

– Aina, jos on tiukka paikka niin soitan heti siskolle ja samoin, jos on jotain iloista kerrottavaa. Häneltä saa nimenomaan sitä tukea ja tietää, että on aina se tyyppi, jota hän puolustaa ja minä puolustan häntä. 

Siskokset ovat päässeet työskentelemään yhdessä Ivalo -sarjan sekä Sihja -elokuvan kuvauksissa. 

– Emmi teki pukusuunnittelun ja minä näyttelin perheen äitiä. Se oli kyllä oikein kiva kokemus, Leeve kertoo elokuvan kuvauksista. 

Aluksi työskentely yhdessä kaksoissiskon kanssa oli Elenan mielestä outoa, mutta myös kivaa koska ymmärtää toista niin hyvin ja voi olla suora. 

– Tottakai olemme toisiamme kohtaan kohteliaita, mutta ei ainakaan tarvitse olla mitenkään vieraskorea. 

– Työskentely oli aika välitöntä ja helppoa. Toisaalta ne ammattiroolit tulee esiin siellä työpaikalla, että molemmat hoitavat oman tonttinsa ja se siinä juoksussa tavallaan unohtuu, että kuka on kenenkin sisko, silleen hyvällä tavalla. 

Elena voitti ensimmäisen Jussi -patsaansa jo 14 -vuotiaana parhaasta naispääosasta elokuvassa Tulennielijä. Tunnustuksen saaminen omasta työstä tuntui hyvältä, mutta Elena muistaa pohtineensa ensimmäisenä sitä, tuleeko hänen siskolleen outo olo. Kaikki olivat kuitenkin iloisia Elenan puolesta ja tunnustusta juhlittiin yhdessä ystävien kanssa.

– Se oli aika yllättävää tai uusia tunteita herättävää, ei siihen oikein ollut valmistautunut, Leeve kuvailee. 

Hektisen arjen vastapaino

Hektisestä arjestaan Elena palautuu käymällä saunassa ja avannossa sekä harrastamalla liikuntaa. 

– Huomaan, että tarvitsen liikuntaa myös siihen, että pysyy töissä tolpillaan ja työkykyisenä. Liikunta on todella tärkeää. 

Elenan omin laji on tällä hetkellä jooga ja sen lisäksi hän käy myös lenkillä. Liikkumisen lisäksi hän tykkää myös lukea. Hän pyrkii myös pitämään hyvää huolta riittävän unen saannista.

– Yritän vapaa-ajalla kuunnella enemmän sitä, että mitä minun tekee mieli, koska useimmiten minun tekee mieli tehdä asioita kuin vain maata, Elena avaa.

– Unesta minä yritän pitää huolta, että saa tarpeeksi unta. Silloin jaksaa kummallisen paljon. Heti, jos uni jotenkin kärsii niin silloin ei ole hyvä olla. 

Vapaa-ajallaan Leeve katsoo myös jonkin verran kollegoidensa teoksia. Hän mainitsee katsovansa sarjoja ja elokuvia suoratoistopalveluista, mutta ensisijaisesti hän tykkää käydä elokuvateattereissa.

Elena kokee elämässä tärkeäksi lapset ja muiden ihmisten kunnioittamisen. Itseään hän kuvailee rennoksi ja hauskaksi. Myös muista välittäminen ja muiden ihmisten huomioon ottaminen ovat Leevelle tärkeitä asioita. 

– Semmoinen tietty kiltteys ja kunnioitus muita ihmisiä kohtaan niin ne on kyllä minulle tärkeitä arvoja. 

Leeve nähtiin hiljattain Q teatterin näytelmässä Eriopis, yhdessä Emmi Parviaisen, Lotta Kaihuan ja Satu Tuuli Karhun kanssa. Kuva: Pate Pesonius

Työn alla

Tällä hetkellä Elenan arki kuluu pitkälti kuvauksissa. Hänellä on työn alla Maria Kallion toisen tuotantokauden kuvaukset, jotka jatkuvat kesäkuuhun saakka. Maria Kallion jälkeen Leevellä alkavat toisen sarjan kuvaukset. 

– Minulla alkaa kyllä heti putkeen seuraavan sarjan kuvaukset, mutta en tiedä onko se vielä julkista, että sitä tehdään lisää. Sitä minä en oikein voi kertoa. 

Leeve nähdään myös syksyllä ilmestyvässä Kikka! -elokuvassa, jossa hän näyttelee Kikan parasta ystävää ja manageria. Syksyllä ilmestyy myös koko perheen elokuva Sihja - kapinaa ilmassa, jossa Leeve on mukana. 

Leeve paljastaa, että Maria Kallion toisella tuotantokaudella hänen roolihahmonsa elämässä on tapahtunut paljon isoja käänteitä. 

– Siinä on kaikkia uusia käänteitä Marian elämässä, joka sitten heijastuu tähän poliisiin työhön, se on minusta kiinnostavaa, että sen elämässä on tapahtunut niin isoja asioita. Hänestä on tullut äiti ja hän palaa takaisin töihin ja työelämään niin siinä on paljon sellaisia juttuja, joita on kiinnostava näytellä. 

Näyttelijän töiden lisäksi Leeve opiskelee parhaillaan kirjoittamista. Kirjoittaminen on kulkenut hänen mukanaan lapsuudesta saakka ja hän opiskelee sitä aina, kun aikataulut antavat periksi. 

– On se sellainen läheinen juttu, mutta ehkä sen suhteen on vielä sellaisella tutkivalla ja aika malttavaisella mielellä, että kyllä se on sellainen alue mistä minä tykkään. Mutta kirjoittaminen vaatii myös sellaista rauhaa ja aikaa niin minä huomaan, että elämä on tällä hetkellä niin hektistä, että minulla ei ihan sellaista kohtaa ole ollut, mutta kyllä minä siitä edelleen pidän, Leeve täsmentää.