Tavoitteena globaali rauha – Suomi tällä tiellä jo 65 vuotta
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan on oltava ylpeä suomalaisten rauhanturvaajien saavutuksista ympäri maailmaa. Tulevissa projekteissa on otettava huomioon muun muassa Afganistanin operaatioiden opit.
Virkistyshotelli Yyterin edessä on kuhinaa. Valkoinen panssariauto herättää ihmetystä parkkipaikalle seuraamaan tulleissa ihmisissä. Osalla heistä on kirkkaan siniset hatut, jotka pistävät silmiin ihmisjoukosta. Väenpaljoudesta huolimatta hotellin edustalla on rauhallinen tunnelma, minkä ei pitäisi yllättää – ovathan siniset barettipäät entisiä rauhanturvaajia.
Rauhanturvaajaliiton 30. lokakuuta Porissa järjestämään syyskokoukseen osallistui noin 150 entistä rauhanturvaajaa. Liiton nykyisen puheenjohtajan, prikaatikenraali evp. Mauri Koskelan, mukaan on tärkeää, että rauhanturvaajilla on etujen ajaja, joka näkyy yhteiskunnassa.
– Rauhanturvaajaliitto pyrkii pitämään huolta [kansainvälisen kriisinhallinnan] operaatioissa olleista, niihin menevistä, siellä olevista sekä heidän perheenjäsenistään, hän kertoo.
Koskela toivoo, että rauhanturvaajien resursseja pystyttäisiin käyttämään entistä paremmin myös siviilissä. Hän nostaa esimerkkinä koronaviruksen. Rauhanturvaajilla on paljon kokemusta olosuhteista, joissa esiintyy muun muassa ebolaa ja malariaa sekä tilanteista, joissa joutuu elämään pitkiäkin yhtäjaksoisia aikoja suljetussa ympäristössä. Koskela toivoo, että näitä tietoarvoltaan arvokkaita kriisinhallintakokemuksia pystyttäisiin hyödyntämään entistä enemmän yhteiskunnassa.
Tulevaisuudessa liitto pyrkii entistä enemmän olemaan mukana koulutuksessa sekä lisäämään rauhanturvaamiseen liittyvää tiedottamista. Myös kriisinhallintaveteraanien henkinen tukeminen on tärkeässä osassa liiton agendaa.
– Meillä on aika paljon, niin kuin aikanaan oli sotiemme veteraaneillakin, jokinlaisista posttraumaattisista reaktiosta tai stressireaktioista kärsiviä henkilöitä, jotka eivät sitä tunnista tai halua tunnistaa. Tavoitteemme on, että me pystyisimme tarjoamaan kaikkea sitä tukea heille, jotka ovat sen tarpeessa, tammikuussa tehtävässään aloittava liiton uusi puheenjohtaja, kenraalimajuri evp. Jorma Ala-Sankila avaa liiton suunnitelmia.
Katse kohti Afrikkaa
Tänä vuonna tulee täyteen 65 vuotta siitä, kun Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajat kansainvälisiin tehtäviin Egyptin Suezille. Suomea on kutsuttu rauhanturvaamisen suurvallaksi aktiivisuudestaan YK:n rauhanturvaoperaatioissa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen myöntää, että historiassa Suomi on kenties ollut pienimuotoinen suurvalta kriisinhallinta-asioissa.
Tällä hetkellä Suomi on kuitenkin vasta sijalla 55 joukkoja YK:n tehtäviin antaneiden maiden listalla. Rauhanturvaajia lähtee nykyään vuodessa noin 300–400 erityyppisiin kriisinhallintatehtäviin ympäri maailmaa. Kaikkonen ei kuitenkaan ole huolestunut tilanteesta – hänen mukaansa suomalaisten rauhanturvaajajoukkojen laatu on korvannut määrää. Yhteensä suomalaisia rauhanturvaajia on historian aikana lähtenyt yli 50 000 etsimään ratkaisua aseellisiin konflikteihin yli 30 operaatiossa.
Kaikkosen mukaan Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan osallistumisen painopiste sotilaiden määrässä on edelleen YK:n johtamassa UNIFIL-operaatioissa Libanonissa. Tulevaisuudessa keskeisemmässä roolissa tulee olemaan rauhanturvaaminen Afrikassa. Suomi tulee osallistumaan uuteen koulutusoperaatioon Mosambikissa. Myös rauhanturvaajien lähettämisestä lisää Maliin on keskusteltu. Kyseisillä alueilla on ollut jo pitkään levotonta.
– Euroopalla on oma intressi myös Afrikan vakauteen myös sitäkin kautta, että jos elämä Afrikassa menee kovin levottomaksi, riskinä ovat isot siirtolaisvirrat kohti Eurooppaa ja myös Pohjois-Eurooppaa. Käsitykseni mukaan emme niitä kovin hyvin kestä, Kaikkonen avaa.
Puolustusministeri kertoo olevansa huolissaan myös Afganistanin tilanteesta. Suomalaiset lähtivät Afganistanista kesällä 2021, kun Nato päätti lopettaa sotilaallisen kriisinhallintaoperaationsa maassa.
– Nyt, kun operaatiot ovat päättyneet, täytyy keksiä muita keinoja, joiden avulla voidaan tukea Afganistanin kansaa ja afganistanilaisten elämisen mahdollisuuksia, Kaikkonen pohtii.
– Paljon tulee plussasarakkeeseen ja jotain menee miinussarakkeeseenkin Afganistanin vuosilta. Kahdenkymmenen vuoden aikana sinne saatiin rauhaa ja vakautta, parempia ihmisoikeuksia – vaikka tytöille mahdollisuus koulutukseen. Kansainvälisen yhteistyön on pidettävä huoli siitä, että perintö siitä elää jatkossakin.
Ei välttämättä sovellu kaikille
Kokouksessa oli paljon rauhanturvaajaveteraaneja, jotka ovat palvelleet Afganistanissa. Yksi heistä on vuonna 2009 Afganistaniin puoleksi vuodeksi lähtenyt Juha Luoma. Hän seuraa maan tilannetta hyvin surullisena.
– Tutustuin paikallisiin ja keskustelin heidän kanssaan paljon. Oli todella rankkaa seurata heidän tilannettaan. Kun nuoremmat rauhanturvaajapojat kyselivät, milloin Suomessa oli vastaavanlainen köyhyystilanne, vastasin 1800-luvun lopulla, 44-vuotiaana, muuta miehistöä vanhempana Afganistaniin lähtenyt Luoma kertoo.
Palveluksen haastavuus tuli esiin jo ensimmäisenä päivänä. Saavuttuaan Afganistanin lentokentälle Luoman piti lähteä kuljetukselle. Kuljetuksen aikana joukkoja vastaan iski itsemurhapommittaja.
– Onneksi ruotsalaisten järjestämät kuljetukset olivat vähän sekaisin. Jos olisi käynyt huono tuuri olisin ollut paikalla. Kävi hyvä tuuri ja olin vielä leirissä.
Joukkoja oli kielletty käyttämästä omia puhelimia. Luomalla meni kuusi tuntia, kunnes hän pääsi vihdoin ilmoittamaan järkyttyneelle vaimolleen, Tiina Lind-Luomalle, olevansa kunnossa.
– Olen sanonut monille, että tämä ei välttämättä ole perheellisten hommaa. Perhe ja omaiset jäävät Suomeen ja joutuvat pyörittämään omaa arkeansa ihan eri maailmassa. Niiden sovittamisessa voi olla haasteita, Luoma neuvoo.
Hänen vaimonsa kehottaa tulevia rauhanturvaajia miettimään kaikki asiat ennakkoon – niin hyvät kuin huonotkin. Molemmat kuitenkin kannustavat kiinnostuneita hakemaan kriisinhallintatehtäviin.
– Sanon aina kaikille nuorille miehille ja naisille, että jos aiotte – tehkää. Ihminen katuu enemmän sitä, mitä ei tullut tehtyä kuin siitä, että tuli tehtyä, Luoma toteaa.
Puolustusministeri Kaikkonen lähettää myös omat terveisensä kriisinhallintatehtävistä kiinnostuneille.
– Arvostan kovasti niitä suomalaisia miehiä ja naisia, jotka ovat olleet kriisinhallintatehtävissä. He ovat pystyneet luomaan vakautta ja rauhaa eri puolille maailmaa.
– Se [rauhanturvaajana toimiminen] on arvokasta toimintaa hivenen paremman maailman toimesta.
Korjaus kello 9:44 3.11.2021: Juha Luoma oli rauhanturvaajana Afganistanissa vuonna 2009, eikä vuonna 2008.
