Tavoitetila 2032: ympäristönsuojelusta yhä kiinteämpi osa Puolustusvoimia
Puolustusvoimien vuoteen 2032 ulottuva tuore ympäristöstrategia määrittää sen ympäristönsuojelun tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristöpäällikkö Terhi Svanström Pääesikunnasta avaa strategian sisältämiä tavoitetiloja.
Puolustusvoimien uusi ympäristöstrategia pureutuu entistä tarkemmin ympäristönsuojelun tavoitteisiin – strategiassa linjatun kolmen päätavoitteen myötä on tarkoitus edistää entisestään kestävää kehitystä, jonka muun muassa viime vuosikymmenen merkittävät päästövähennykset näyttävät olevan hyvällä mallilla.
– Kaikki Puolustusvoimien toiminta on ympäristövastuullista.
Näin kertoo Puolustusvoimien ympäristöpäällikkö Terhi Svanström, joka toimii Pääesikunnan logistiikkaosastolla ja johtaa Puolustusvoimien ympäristönsuojelualaa. Hän vastaa muun muassa ympäristöpolitiikasta- ja strategiasta, energia- ja ilmasto-ohjelmasta sekä ympäristöraportoinnista.
Entistä kovempaan kuntoon 2032
Logistiikkaosasto on laatinut Puolustusvoimien vuoteen 2032 ulottuvan ympäristöstrategian, joka allekirjoitettiin viime vuoden lopulla ja julkaistaan alkuvuodesta 2021. Ympäristöstrategia korvaa aiemman Puolustusvoimien ympäristönsuojelun suunnitelman vuosille 2012-2025, ja kuvaa Puolustusvoimien ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet tiiviisti.
Ympäristöstrategiassa linjataan "tavoitetila 2032", joka muodostuu kolmesta päätavoitteesta.
– Ensimmäinen on, että ympäristövastuullisuus sisältyy kaikkeen Puolustusvoimien toimintaan. Tämä pitää sisällään, että vastuullisuus integroidaan kiinteäksi osaksi kaikkia niitä prosesseja, joissa ympäristönsuojelu pitää huomioida, eikä jää irralliseksi kokonaisuudeksi, Svanström selventää.
Osana integraatiota Puolustusvoimissa päivitetään ympäristösuojelun oppimateriaali, ja lisätään ympäristökoulutus osaksi henkilökunnan ja varusmiesten koulutusta. Lisäksi ympäristönsuojeluun laaditaan kattava ohjeistus, ja ympäristösuojelu huomioidaan entistä tarkemmin harjoituksissa sekä hankkeissa ja hankinnoissa.
– Toinen tavoite on, että ympäristöriskien hallinta ja ympäristöhaittojen vähentäminen on ennakoivaa ja tehokasta. Puolustusvoimien toiminta on niin erityislaatuista, että välttämättä muualla yhteiskunnassa ei ole siihen valmiita ratkaisuja olemassa, joten meidän pitää toimia itse aktiivisesti. Tarkoitus on kehittää tietoisuuttamme siitä, mitä nämä ympäristöriskit ovat, ja keinoja hallita ympäristön kuormitusta vähentäviä tekniikoita ja menetelmiä.
Strategian mukaan Puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelma tullaan päivittämään neljän vuoden välein. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet energiankulutukselle ja päästöille kansallisten ilmastolinjausten mukaisesti. Lisäksi muun muassa ympäristötiedon keräämistä ja raportointia kehitetään järjestelmällisemmäksi, ja polttoainelogistiikkaa kehitetään ympäristön kannalta paremmaksi.
– Kolmas tavoite on varmistaa, että Puolustusvoimat on ympäristönsuojelussa aktiivinen osa yhteiskuntaa, eli kehitämme entisestään yhteistyötä ympäristösuojeluviranomaisten kanssa sekä viestintää ulospäin siitä, mitä oikeasti teemme ja mitä saavutuksemme ovat.
Svanström huomauttaa, että strategiassa mainitut tavoitteet eivät ole uusia vaan keskeisiä kokonaisuuksia, joita Puolustusvoimat jo toteuttaa – ympäristöstrategian toimenpitein niihin pureudutaan entistä tarkemmin.
– Tarkoitus on hioa näitä asioita edelleen kohti timanttista tilaa vuonna 2032.
Energiankulutusta ja päästöjä vähennetty reilusti
Sotilasilmailu ja kiinteistöjen energiankulutus ovat Puolustusvoimien suurimmat päästölähteet. Energia- ja ilmasto-ohjelman seuranta on osoittanut, että aikaisempien vuosien päästövähennystavoitteisiin on päästy hyvin.
– Ne ovat nimenomaan koskeneet kiinteistöjen energiankulutusta ja päästöjä. Olemme edelleen saaneet niitä kiristettyä, ja pystyneet tehostamaan ja parantamaan tilannetta reilusti.
Puolustusvoimien päästöt ovat pienentyneet noin kolmanneksella vuodesta 2010. Energia- ja ilmasto-ohjelman seurantakaudella vuodesta 2010 alkaen Puolustusvoimien käyttämän kiinteistöenergian kokonaiskulutus on vähentynyt noin 29 % ja CO2-päästöt 78 %.
Svanström sanoo Puolustusvoimille suurimman haasteen ympäristöasioissa olevan ympäristönsuojeluvaatimusten yhdistäminen ja suorituskyvyn varmistamisen kanssa.
– Suomella on esimerkiksi valtion yhteisiä tavoitteita hiilineutraalisuuteen liittyen, joihin toki haetaan myös Puolustusvoimallisesti ratkaisuja. Emme kuitenkaan voi asettaa itsellemme liian tiukkoja tavoitteita tai määräaikoja, sillä maanpuolustuksen suorituskyky on meille ykkösprioriteetti. Esimerkiksi ennen uusien polttoaineiden käyttöönottoa pitää varmistua niiden riittävästä saatavuudesta, ja että ne vastaavat tarvettamme kalustomme liikkeellä pitämiseksi kaikissa tilanteissa.
Ampuma- ja harjoitusalueiden suojelu
Puolustusvoimien ympäristönsuojeluala vastaa myös ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelusta, jota toteutetaan vuonna 2019 laaditun, vuoteen 2028 ulottuvan kehittämissuunnitelman mukaisesti.
Hankkeen tavoitteena on vähentää kustannustehokkaasti ampuma- ja harjoitusalueiden toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta sekä maaperään ja pinta- ja pohjavesiin kohdistuvia riskejä.
– Näiden riskien hallintamenetelmiä ovat muun muassa erilaiset vesien johtamis- ja käsittelymenetelmät, suojausrakenteet ja paikalliset pintamaan puhdistusmenetelmät, joilla pyritään estämään mahdollisten ampumatoiminnasta aiheutuneiden haitta-aineiden kulkeutuminen syvemmälle maaperään, ja sitä kautta pohjaveteen, Svanström avaa.
Puolustusvoimien uusi ympäristöstrategia määrittää keinoja ampumatoiminnan ympäristövaikutusten ja haittojen vähentämiseen. Niihin kuuluvat muun muassa ampumatarvikkeiden käytönseurantajärjestelmän kehitystä ja simulaattoreiden hyödyntämisen jatkamista ajo- ja ampumakoulutuksessa.
Ampumatoiminnasta aiheutuu myös melua. Ympäristönsuojeluala selvittää ja mallintaa, kuinka melu leviää ympäristöön ja laatii sen pohjalta kartalla esitettävän melualueiden rajauksen, jota hyödynnetään ympäröivien alueiden kaavoituksessa. Puolustusvoimat myös aina tiedottaa verkkosivuillaan etukäteen tulevista ammunoista.
