Tässä ovat Puolustusvoimain lippujuhlan päivän 2026 ylennykset – "Kyllähän se tuntuu hienolta"

Yli 860 reservin upseeria ja erikoisupseeria ylennettiin, katso listat kokonaisuudessaan jutusta.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ylentänyt everstit Niko Höltän ja Tomi Pekurisen prikaatikenraaliksi.

Everstiksi on ylennetty everstiluutnantit Mikko Illi Kainuun prikaatista, Jari Kielenniva ja Jari Kumpuniemi Pääesikunnasta, Marko Palokangas Maavoimien esikunnasta, Pasi Tolvanen Puolustusvoimien palvelukeskuksesta sekä Jukka Vuorisalmi Jääkäriprikaatista.

Kommodoriksi on ylennetty komentajat Jarkko Källi ja Matti Linteri Merivoimien esikunnasta sekä Henri Lavi Pääesikunnasta.

Insinöörieverstiksi on ylennetty insinöörieverstiluutnantit Mika Hämäläinen Järjestelmäkeskuksesta, Jouni Koivisto Pääesikunnasta sekä Risto Linsuri Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta.

Lääkintäeverstiksi ylennettiin lääkintäeverstiluutnantti Jari Autti Merivoimien esikunnasta. Insinöörikommodoriksi ylennettiin insinöörikomentaja Jari Vainio Merivoimien esikunnasta.

Lisäksi tasavallan presidentti on ylentänyt 866 reservin upseereita ja erikoisupseereita. Majuriksi 15, komentajakapteeniksi yksi, lääkintämajuriksi yksi, kapteeniksi 110, kapteeniluutnantiksi yhdeksän, yliluutnantiksi 229, Merivoimien yliluutnantiksi 22, lääkintäyliluutnantiksi kaksi, luutnantiksi 411, Merivoimien luutnantiksi 36 ja lääkintäluutnantiksi kaksi henkilöä ja vänrikiksi 27 henkilöä.

Ylennykset Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2026 (listat tallentuu pdf-tiedostoina):

Ylennykset puolustushallinnossa

Reservin upseerien ylennykset

Joukko-osastojen komentajien antamat aliupseerien palvelusarvot ja ylennykset reservissä

Joukko-osastojen palkatun siviilihenkilöstön aliupseeri- ja miehistöylennykset reservissä

Etelä-Savon aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Hämeen aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Kaakkois-Suomen aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Keski-Suomen aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Lapin aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Lounais-Suomen aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pirkanmaan aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pohjanmaan aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pohjois-Savon aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Uudenman aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Befodringar på dagen för försvarets fanfest 4.6.2026 (listorna öppnas som pdf-filer):

Befodringar i försvarsförvaltningen

Befodringar av officerare i reserven

Sotilasansiomitalit

Puolustusvoimain komentaja on myöntänyt sotilasansiomitalin 196 henkilölle. Mitali myönnetään Puolustusvoimien palveluksessa oleville tunnustuksen osoituksena erityisestä kunnostautumisesta palveluksessa, erityisestä neuvokkuudesta tai aloitteellisuudesta taikka pelottomasta toiminnasta vaaratilanteessa.

Puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle mitali voidaan myöntää puolustusvoimien hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä.

Sotilasansiomitalit

Militärens förtjänstmedaljer

"On pysyttävä mukana sodankäynnin muutoksessa"

Prikaatikenraaliksi ylennetty Karjalan prikaatin komentaja Tomi Pekurinen kuvaa ylennystä isoksi luottamuksen osoitukseksi.

– Kyllähän se tuntuu hienolta. Puolustusvoimissa ylentämiset ja palkitsemiset perustuvat näyttöihin ja arvioon kyvystä suoriutua erilaisista tehtävistä. Samalla se on myös luottamuksenosoitus koko työyhteisölle, jonka kanssa asioita tehdään ja kehitetään yhdessä.

Pekurinen aloitti Karjalan prikaatin komentajana vuoden alussa. Hän siirtyi tehtävään Kainuun prikaatin apulaiskomentajan paikalta.

Pekurinen sanoo, että varusmieskoulutuksen on pysyttävä mukana sodankäynnin nopeassa muutoksessa ja uusia menetelmiä on pystyttävä viemään varusmieskoulutukseen aiempaa ketterämmin.

– Sodan kuva muuttuu tällä hetkellä varsin kiivasta tahtia. Maailmalta saatavia ja itse kokeiltuja oppeja pitää pystyä tuomaan matalalla kynnyksellä myös arjen tekemiseen, hän sanoo.

Prikaatikenraali Tomi Pekurinen peräänkuuluttaa nykyajan sotilaalta ennen kaikkea asennetta ja muuntautumiskykyä. Kuva: Puolustusvoimat

Kyse voi olla esimerkiksi uusista järjestelmistä tai taistelutekniikoista. Tavoitteena on, ettei kaikkea uutta käsitellä pitkäkestoisena täydennyskoulutuksena, vaan osaamista kasvatetaan osana tavallista koulutusarkea.

– Näin saadaan samalla kokemuksia siitä, miten uudet tekniikat soveltuvat Karjalan prikaatiin.

Ukrainan sodan lieveilmiöt ovat näkyneet myös Karjalan prikaatin valmiudellisessa arjessa, kun palmusunnuntaina drooneja harhautui Kaakkois-Suomen alueelle. Prikaati on antanut muille viranomaisille virka-apua osaamisellaan ja tukenut ilmavoimia alueellisen koskemattomuuden valvonnassa.

– Drooniasiat ovat meille omalta osaltamme arkipäiväistä tekemistä.

Jokaisen asevelvollisen palvelus on tärkeää

Karjalan prikaatissa yksi keskeinen tavoite on palveluksen keskeyttämisten vähentäminen. Työ on aloitettu jo edellisten komentajien aikana. Pekurisen mukaan asiaan suhtaudutaan erittäin vakavasti.

Keskeyttämisten syyt ovat muuttuneet viime vuosina. Aiemmin taustalla oli usein fyysisiä ongelmia tai vammoja. Nyt esiin nousee aiempaa enemmän myös henkiseen jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.

– Pyrimme vaikuttamaan asiaan yksilöllisellä kohtaamisella ja inhimillisyydellä. Teemme parhaamme, jotta keskeyttämisiä ei tulisi siinä määrin. Jokaisen asevelvollisen palvelus on tärkeää ja kasvattaa osaltaan yhteiskunnan resilienssiä.

Pekurisen mukaan keskustelukynnystä pitää madaltaa siellä, missä varusmiesten arki tapahtuu: tuvissa, komppanioissa ja pattereissa.

Nykyajan sotilaalta vaaditaan ennen kaikkea asennetta ja muuntautumiskykyä.

– Ei pidä kangistua vanhoihin kaavoihin aikaisempi osaaminen huomioon ottaen. Tarvitaan kiinnostusta moniin asioihin ja kykyä viedä opittu käytäntöön.

Lippujuhlan päivän lisäksi prikaatikenraalin pitää kiireisenä virkamatka Yhdysvaltoihin.

– Matkan tarkoituksena on tarkastaa asevelvollistemme ja palkatun henkilöstömme toimintaa ja osaamistasoa sekä arvioida heidän yhteistoimintakykyään liittokunnan jäsenvaltioiden joukkojen kanssa.

Säämiehen tehtävät johdattivat meteorologin uralle

Yleisradion sääennusteista tuttu meteorologi Matti Huutonen otti saamansa ylennyksen reservin kapteeniksi hyvillä mielin vastaan.

– Kyllähän se oli positiivinen kirje, mikä postiluukusta tipahti, hän naurahtaa.

Huutonen aloitti asepalveluksensa tammikuussa 1995 Kainuun prikaatissa, josta hänet valittiin 206. reserviupseerikurssille (RUK) Haminaan. 

– Kirkkojärven marssi ja monet metsäleirit ovat jääneet RUK:sta erityisesti mieleen, hän muistelee.

Reservin kapteenille Matti Huutoselle varusmiespalvelus avasi tien menestyksekkäälle työuralle meteorologina. Kuva: Lempi Leinonen

RUK:n jälkeen Huutonen siirtyi hakemalleen säämieskurssille Tykistöprikaatiin Niinisalon varuskuntaan.

Hän kertoo saaneensa Puolustusvoimista hyvät eväät uralleen, sillä palvelus säämiehen tehtävissä oli pääasiallinen syy, miksi hän päätyi opiskelemaan meteorologiaa.

– Armeija tarjosi mahdollisuuden tutustua alaan, mikä oli hyvä minulle, koska varmuutta urapolusta ei vielä silloin ollut.

– Kotiuduttuani joulukuussa 1995 laitoin samantien paperit vetämään Helsingin yliopiston fysiikan linjalle, jossa pystyi opiskelemaan meteorologiaa.

Aktiivisesti kertausharjoituksiin osallistuva Huutonen arvostaa harjoitusten tuomaa vaihtelua tavalliseen arkeen. Harjoituksissa tutustuu myös uusiin ihmisiin.

– Siellä pääsee verkostoitumaan ja tapaamaan eri yhteiskunnan osa-alueilta tulevia ihmisiä, joita ei muuten välttämättä kohtaisi.

Kertaamisen lisäksi hän pitää yhteyttä Puolustusvoimien sääalan osaajiin osallistumalla Sääkillan toimintaan.

Sääkilta on vapaaehtoinen maanpuolustusyhdistys, joka kokoaa sääpalvelustehtävistä kiinnostuneita ihmisiä yhteen. 

Huutonen kertoo, että maanpuolustuksen merkitys on korostunut hänelle etenkin viimeaikaisten maailmantapahtumien myötä.

– Arvostan suuresti maanpuolustusta, ja pidän siitä huolehtimista ehdottoman tärkeänä nykytilanteen ja Suomen maantieteen vuoksi.