Tässä ovat itsenäisyyspäivän 2024 ylennykset

Kenraali- ja everstiylennysten lisäksi tasavallan presidentti on ylentänyt yli 800 reservin upseeria ja erikoisupseeria. Ylennyslistat löytyvät jutusta!

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ylensi itsenäisyyspäivänä 2024 kenraalimajuri Jari Mikkosen kenraaliluutnantiksi, prikaatikenraalit Jarmo Vähätiiton, Tero Ylitalon ja Timo Herrasen kenraalimajureiksi sekä eversti Aki Puustisen prikaatikenraaliksi.

Eversteiksi ylennettiin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnasta everstiluutnantti Janne Hakaniemi, Pääesikunnasta everstiluutnantit Arto Hildén, Timo Hänninen, Tommi Lappalainen, Juha Peltomäki ja Jussi Toivanen. Ilmavoimien esikunnasta eversteiksi ylennettiin Markus Korhonen ja Mikko Leppänen. Kommodoriksi ylennettiin komentaja Mika Raunu Pääesikunnasta.

Lisäksi Tasavallan presidentti on itsenäisyyspäivänä ylentänyt yhteensä 878 reservin upseeria ja erikoisupseeria. Insinööriverstiluutnantiksi ylennettiin yksi, majuriksi 32, komentajakapteeniksi neljä, kapteeniksi 116, kapteeniluutnantiksi 11, insinöörikapteeniksi yksi, lääkintäkapteeniksi yksi, teknikkokapteeniksi 1, yliluutnantiksi 230, merivoimien yliluutnantiksi 18, lääkintäyliluutnantiksi yksi, luutnantiksi 425 ja merivoimien luutnantiksi 37.

Ylennykset itsenäisyyspäivänä 6.12.2024

Ylennykset kenraalikunnassa

Ylennykset puolustushallinnossa

Reservin upseerien ylennykset 

Joukko-osastojen komentajien antamat aliupseerien palvelusarvot ja ylennykset reservissä

Joukko-osastojen palkatun siviilihenkilöstön aliupseeri- ja miehistöylennykset reservissä

Etelä-Savon aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Hämeen aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Kaakkois-Suomen aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Keski-Suomen aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Lapin aluetoimiston ylentämät päällikön henkilöt reservissä

Lounais-Suomen aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pirkanmaan aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pohjanmaan aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Pohjois-Savon aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Uudenman aluetoimiston päällikön ylentämät henkilöt reservissä

Hävittäjän ohjaimista sotatalouspäälliköksi

Kenraalimajuri Jari Mikkonen ylennetään kenraaliluutnantiksi. Ylennys liittyy Mikkosen uuteen tehtävään Puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä. Hän aloitti tehtävässä marraskuun alussa. 

Sotatalouspäällikön ohjausvastuulla on Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Laitoksen tehtävänä on varmistaa Puolustusvoimien suorituskykyjen tehokas käyttö ja operaatioiden toimeenpano kaikissa olosuhteissa. Se koostuu esimerkiksi lääkinnällisistä ja teknisistä tukitoimista ja niiden kehittämisestä.

Jari Mikkonen on työskennellyt aiemmin hävittäjälentäjänä sekä koulutus- ja johtotehtävissä. Kuva: Puolustusvoimat

Mikkonen kertoo, että suuri osa maanpuolustuksen varoista kulkee Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kautta, joten rahankäytön on oltava vastuullista. 

– Kun tiedetään, että kaveria ei jätetä ja pahasti sattuessa jokaisesta pidetään huolta, voidaan laittaa kaikki likoon, Mikkonen tiivistää.

Mikkosen ensikosketus työhön Puolustusvoimilla oli kesätyö 15-vuotiaana Karjalan prikaatin varusvarastolla. Muisto on jäänyt sotatalouspäällikölle mieleen.

– Aloitin logistiikalla ja nyt uran loppupuolella olen taas logistiikan tehtävissä. Voi sanoa, että ympyrä on sulkeutunut. 

Varusmiespalvelus mukaan lukien Mikkonen on ollut Puolustusvoimien leivissä nyt 35 vuotta. Ensimmäisen kolmanneksen hän sai keskittyä hävittäjälentämiseen, sitten koulutus- ja johtotehtäviin. Sen jälkeen kokeneempi upseeri on keskittynyt operatiivisiin ja suunnittelutoimialan tehtäviin. Viimeiset tehtävät Ilmavoimissa olivat Karjalan lennoston komentajan ja Ilmavoimien esikuntapäällikön tehtävät. Logistiikan parissa Mikkonen on toiminut nyt neljä vuotta.

Mikkonen näkee, että Ilmavoimien ja logistiikan tehtäviä yhdistävää tarve monipuoliselle tekniselle osaamiselle sekä ymmärrykselle. Yhdistäviä tekijöitä on myös asioiden analyyttinen käsittely ja tiimityö.

– Vaikka hävittäjän ohjaamossa on yksin, ilmaoperaatio on aina tiimityön tulosta.

Mikkonen myöntää olevansa kiitollinen ylennyksestä henkilökohtaisena tunnustuksena, mutta painottaa, että työtä Puolustusvoimissa ei tehdä yksin.

– Ylennys merkitsee sitä, että minulla on ollut erinomaiset alaiset ja työkaverit. Olemme onnistuneet tekemään asioita oikein ja tuloksekkaasti. Kiitos esimiehille ja valtiojohdolle luottamuksesta.

Itsenäisyyspäivänä kenraali osallistuu perinteikkääseen seppeleenlaskuun Hietaniemen hautausmaalla. Illalla hän suuntaa kohti Presidentinlinnaa.

– Kutsu Linnan juhliin on tullut, joten on tietysti kunnia lähteä sinne edustamaan Puolustusvoimia ja juhlimaan vapaata, itsenäistä Suomea, kenraali kertoo.

Päätoimittaja hyötyi sotilasurasta

Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksen vastaava päätoimittaja Panu Pokkinen on ylennetty reservissä majuriksi. Koulutukseltaan Pokkinen on yhteiskuntatieteiden maisteri, mutta maisterintutkinnon hän on suorittanut myös sotatieteissä.

– Pidän Puolustusvoimien ja Suomen asioita tärkeinä, joten onhan tämä erittäin kiitollinen ja mahtava tunne, että tällainen sattuu omalle kohdalle, Pokkinen kertoo ensituntemuksiaan kuultuaan ylennyksestään.

Ylennys tuli Pokkiselle yllätyksenä, vaikkakin se oli odotettavissa. Hän ei ollut kuullut ylennyksestään entuudestaan, vaan sai tiedon vasta haastattelun yhteydessä.

– Olin ajatellut, että jossain vaiheessa uraa tämä olisi mahdollista. Kiva, että se tuli nyt.

Panu Pokkinen aloittaa alkuvuonna 2025 Yleisradion päätoimittajana, mihin hänen sotilastaustansa antaa hyvät valmiudet. Kuva: YLE

Yleisradiolla on Suomessa suuri rooli osana kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta, joten Pokkinen seuraa maanpuolustusasioita aktiivisesti. Kertausharjoituksissa hän ei ole käynyt sittemmin, kun irtisanoutui sotilasvirastaan vuonna 2006. Varsinaiseen vapaaehtoiseen maanpuolustusharjoitustoitustoimintaan miehellä ei nykyään riitä aikaa.

Pokkinen on suorittanut noin kymmenen vuotta sitten myös maanpuolustuskurssin, josta kertyy kertausharjoituspäiviä.

Pokkinen aloittaa 1. tammikuuta 2025 Yleisradion vastaavana päätoimittajana. Asema tuo  paljon valtaa ja vastuuta, mutta Pokkinen uskoo hänen sotilasuransa ja -koulutuksensa antavan tehtävään hyvät eväät.

– Kadettikoulu antaa aivan erinomaiset mahdollisuudet niin johtamiseen kuin yhteiskunnan eri sektoreilla työskentelemiseen. Siitä on ollut todella paljon hyötyä työuran eri vaiheissa. 

Pokkisen mukaan erityisesti kyky jäsennellä prosesseja ja tehdä päätöksiä on kadettikoulusta saatu oppi.

Pokkinen toimi Ruotuväen päätoimittajana vuosina 2003–2006. Hän suoritti myös varusmiespalveluksensa johtajakauden Ruotuväessä. Entisenä ruotuväkeläisenä hän seuraa lehteä aktiivisesti.

– Varusmiehenä Ruotuväessä saa poikkeuksellisen laajan katsauksen puolustusvoimien eri toimintoihin ja ihmisiin. Se antaa todella hyvät avaimet ymmärtää yhteiskuntaa ja sitten tietysti myös toimittajan tehtäviä niin kriisiaikana kuin sitten myös sotaympäristön ulkopuolella, hän kehuu.

Pokkinen astui palvelukseen vuonna 1995 Keuruulla. Myöhemmin hän kävi reseviupseerikoulun viestimiehenä ja siirtyi loppupalvelukseksi Ruotuväkeen. Seuraavana vuonna hän aloitti opintonsa kadettikoulussa.

– Viihdyin palveluksessa ehdottoman hyvin. Ei kai sitä muuten olisi tullut lähdettyä sotilasurallekaan, Pokkinen naurahtaa.

Kansanedustajuutta ja maanpuolustusta

– Olen tässä juuri reserviläiskuntoa kohottamassa, suuren valiokunnan puheenjohtaja, Heikki Autto vitsailee.

Kokoomuksen kansanedustaja on kuntosalilla, mutta ei kieltäydy keskustelemasta maanpuolustuksesta puhelimitse.

Autto on saanut tekstiviestillä tiedon, että ylenee itsenäisyyspäivänä reservin yliluutnantista reservin kapteeniksi. Hän on asiasta perin ylpeä, ja kiittelee onnitteluista.

– Onhan se todella hienoa saada ylennys tällaisena maanpuolustushenkisenä ihmisenä, hän kertoo tyytyväisenä.

Maanpuolustushenkinen Heikki Autto on päässyt osallistumaan useasti kertausharjoituksiin. Kuva: Tuomas Stöckel

Autto on ollut kansanedustajana vaalikaudella 2011-2015 ja vuodesta 2019 eteenpäin. Hän kertoo, että vuosien 2015 ja 2019 välillä oli hyvin aikaa reserviläistoiminnalle. Autto on käynyt alueellisilla ja valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla sekä valtakunnallisilla jatkokursseilla. 

Kansanedustaja kertoo anekdootin vuodelta 2019, jolloin hän sai kutsun suureen sotaharjoitukseen ennen eduskuntavaaleja.

– Kutsu tuli sopivalla aikataululla, niin pääsin vaalien jälkeen kovaan harjoitukseen mukaan kansanedustajana. Eduskunta suhtautuu tällaisiin asioihin aika positiivisesti, Autto muistelee.
Kertausharjoituksiin on käynyt kutsu useamman kerran.

– Kertauspäiviä on tullut aika mukavasti, sellainen kunnia on nyt osunut kohdalle.
Kansanedustajana aikaa reserviläistoiminnalle ei ole aivan yhtä paljon kuin ennen, mutta maanpuolustustahto ei ole vähentynyt. 

Autto on ilmatorjunnan viestiupseeri. Hänen maanpuolustustaipaleensa alkoi varusmiespalveluksella, jonka hän suoritti Lapin Ilmatorjuntarykmentissä. Palveluksen aikana tie kävi pohjoisesta Haminaan Reserviupseerikouluun ja sieltä vielä viestiupseerikouluun Parolaan.