Tasavallan presidentti myöntää yhteensä lähes 4 000 ritarikuntien kunniamerkkiä itsenäisyyspäivänä – 12 henkilöä saa Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkin

1. luokan Vapaudenristillä palkittu Tero Kiviniemi pitää elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen välisen yhteyden vahvistamista elämäntyönään.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin on määrä myöntää itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta 12 Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkiä. Näiden lisäksi presidentti myöntää tuolloin Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä yhteensä 3 739 henkilölle.

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkin ansainneet henkilöt ovat luettavissa täällä.

Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkien ansainneiden henkilöiden nimet löytyvät täältä.

Destian toimitusjohtaja Tero Kiviniemi palkittiin ensimmäisen luokan Vapaudenristillä. Hän kertoo ottavansa kunniamerkin nöyränä ja kiitollisena vastaan.

– Onhan se toki elämässäni suurimpia kohokohtia, Kiviniemi maalaa.

Kiviniemi on toiminut Destian toimitusjohtajana vuodesta 2018 alkaen. Lähes kuuden vuoden ajan hän on toiminut myös Huoltovarmuuskeskuksen hallituksessa, jonka varapuheenjohtaja hän on nykyään.

– Viimeisen 12–13 vuoden aikana olen valmiusrakentamista ja kokonaismaanpuolustusta ollut osaltani kehittämässä, Kiviniemi kiteyttää.

Urallaan Kiviniemi on korostanut varsinkin sitä, kuinka elinkeinoelämä voi olla mukana tukemassa osaltaan sotilaallista maanpuolustusta ja toisaalta, kuinka yritykset voivat varautua omassa toiminnassaan. Kiviniemi pitää tätä elämäntyönään.

– Vaikkapa viime viikolla Berliinissä Saksassa ja Reykjavikissä Islannissa olin puhumassa Suomen kokonaismaanpuolustuksen mallista ja miten elinkeinoelämä varautuu, Kiviniemi listaa.

Hänen mukaansa Suomen varautuminen herättää kansainvälisesti kunnioitusta ja kiinnostusta. Varsinkin se, kuinka kokonaisvaltaisesti Suomi on varautunut, herättää ulkomailla arvostusta.

Vaikka Suomella on edelleen muille maille annettavaa, löytyy Kiviniemen mukaan myös Suomesta kehityskohteita, kuten kriittisen infrastruktuurin suojaaminen. Suojaamista pitäisi hänen mielestään kehittää samankaltaisella mallilla, jolla nykyään tuotetaan valmiusrakentamista.

– Huoltovarmuuskeskuksessa saamme Ukrainasta reaaliaikaista tietoa, millaisia asejärjestelmiä kriittistä infrastruktuuria vastaan vihollinen käyttää ja miten niiltä voidaan parhaiten suojautua, Kiviniemi kertoo.

Destia on Puolustusvoimien sopimuksellinen kumppani ja tahot tekevät tiivistä yhteistyötä. Destialla on tehtäviä liittyen sekä Suomen valmiusrakentamiseen että tie- ja raideliikenteen sekä energiajakelun turvaamiseen.

– Valmiusrakentaminen ei ole vain linnoittamista vaan myös sotilaallisen liikkuvuuden parantamista, Kiviniemi toteaa.

Tarvittaessa yhtiö voisi esimerkiksi rakentaa väliaikaisia tieyhteyksiä tai vaikkapa korvata tuhoutuneen sillan. Myös suluttaminen kuuluu sen toimialaan.

Destian juuret ulottuvat aina vuoteen 1799 saakka, joten yhtiön toiminta-aikana on ollut kuusi eri sotaa Suomen alueella. Tämän kautta yritykselle on kertynyt arvokasta kokemusta muun muassa jälleenrakentamisesta.

– Varautuminen on osa meidän yhteiskuntavastuuta, Kiviniemi summaa.