Tarvittaessa kertaamaan entistä nopeammin

Reserviläisiä voidaan jatkossa kutsua kertausharjoituksiin aiempaa nopeammin, mikäli kyse on sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristö sitä edellyttää.

Tasavallan presidentti vahvisti keskiviikkona 29. kesäkuuta lain asevelvollisuuslain muuttamisesta. Laki astuu voimaan 1. heinäkuuta 2016.

Lakimuutos koskee kertausharjoituksia. Voimassa olevan lain mukaan asevelvolliset on määrättävä kertausharjoitukseen vähintään kolme kuukautta ennen harjoituksen alkamista. Lakimuutoksen myötä tästä määräajasta voidaan poiketa, jos harjoituksessa on kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve tätä edellyttää. Tällaisessa tapauksessa kertausharjoituksesta päättää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Harjoitukseen kutsuttavien määrää ei ole rajoitettu.

Pääesikunnan valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas pitää lakimuutosta erittäin tervetulleena.

– Tämä on merkittävä muutos ja osoittaa, että meillä koneisto toimii. Lait elävät ajassa: niitä viilataan tarpeen mukaan vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä, Myllykangas kommentoi.

Valmiuden säätelyn suhteen asevelvollisuuslaissa on jo aiemmin säädetty ylimääräiseen palvelukseen määräämisestä, mutta siinä on kyse paljon järeämmästä toimenpiteestä. Myös ylimääräiseen palvelukseen voi määrätä vain tasavallan presidentti, mutta sen käyttöönotto vaatii poikkeusoloja tai normaaliolojen vakavaa häiriötilannetta. Nyt tehty lakimuutos tekee valmiuden säätelystä joustavampaa.

– Lakimuutoksen myötä olemme saaneet käyttöömme toimivan työkalun valmiuden säätelyyn, mutta se on vain pahimman varalle. Nyt ei ole näköpiirissä mitään syytä, jonka perusteella tämä pitäisi ottaa käyttöön. Mutta se on pikavetokotelossa siltä varalta, että sitä tarvitaan, Myllykangas kertoo.

Myllykangas haluaa muistuttaa, ettei lakimuutos tule vaikuttamaan normaaleihin kertausharjoituksiin.

– Mitään pikakertausharjoituksia tässä ei tehdä. Lain perustelussa todetaan, että kyse on erittäin poikkeuksellisesta tilanteesta. Tämä ei sinänsä korvaa käytössä olevaa kertausharjoitusmenettelyä, jossa reserviläiset saavat kolme kuukautta etukäteen tiedon kertausharjoituksesta.

Nopeutetussa kertausharjoitusmenettelyssä asevelvollinen voi hakea vapautusta niin kuin tavallisesta kertausharjoituksestakin, mutta edellytykset vapautuksen myöntämiselle ovat tiukemmat. Nopeaan kertausharjoitukseen voidaan käskeä enintään 30 päiväksi kerrallaan.

Lakimuutoksen myötä myös normaalien kertausharjoitusvuorokausien enimmäismäärät kaksinkertaistuvat nykyisestä. Aiemman lain mukaan kertausharjoituksiin on voitu käskeä reservissä olon aikana upseerit, opistoupseerit ja aliupseerit 100 vuorokaudeksi, vaativiin miehistötehtäviin koulutetut 75 vuorokaudeksi ja muu miehistö 40 vuorokaudeksi. Nopeutetussa menettelyssä järjestettyjä harjoituksia ei lasketa mukaan enimmäismäärään.

– Puolustusvoimat vastaa valmiudesta ja varautuu pahimpaan, mutta toivottavasti tätä lain kohtaa ei tarvitse koskaan käyttää, Myllykangas toteaa loppuun.