Tarkka-ampujana pääsee haastamaan myös matikkapäätä
Tarkka-ampujat joutuvat varautumaan monenlaisiin haasteisiin. Palkintona on kuitenkin omalaatuinen palvelus ja useita lisävarusteita.
Kaartin jääkärirykmentin 1. Jääkärikomppaniasta löytyy useita harvinaisempia aseita käyttäviä varusmiehiä. Konekiväärimiesten ja muiden ohella koulutetaan myös tarkka-ampujia, jotka vaikuttavat kaukana oleviin kohteisiin tarkkuuskivääreillään.
Tarkka-ampujina toimivat alikersantit Victor Dahlberg ja Eetu Ignatius päätyivät palvelustehtävään, sillä erilaisen aseen käyttäminen vaikutti kiinnostavalta. Hommaan ei valita ketä tahansa, koska siihen pääseminen vaatii pääsykokeessa käymisen.
– Pääsykokeessa oli jotain perus matikan kysymyksiä. Aiemmin oli sellainen toisenlainen koe, Ignatius kertoo.
– Joo siellä oli joku fyysinen koe ja rasitusammunnat, Dahlberg avaa.
Matematiikalle tulee käyttöä, sillä ampujan apuna on tähystäjä, joka seuraa osumia ja kertoo niiden perusteella tarvittavista aseeseen tehtävistä kohdistuksista. Tähystäjä on perinteisesti sotilasarvon perusteella kaksikon vanhempi taistelija.
– Meillä on suhteellisen hyvin jaettu siten, että ryhmänjohtaja ja varajohtaja tähystävät, kun miehistön jäsenet ampuvat, Ignatius selostaa.
Taisteluammuntaradalla nähtiin kuinka tähystäjä seuraili tarkasti kohteita. Ammuksen mennessä ohi ampujalle tuli käsky kohdistaa aseen tähtäintä tiettyyn suuntaan.
Vaikka tarkka-ampujan koulutuksessa painopiste on käytännön harjoitteissa, siinä on myös jonkin verran teoriaa. Dahlbergin mukaan heillä on teoriatunteja useista eri aiheista. Tunnit liittyvät esimerkiksi tarkka-ampujien tehtävään tai tiedusteluun, Dahlberg kertoo.
– Yleensä meillä on tommosia teoriatunteja. Aiheet vaihtelee tosi paljon. Jotkut tunnit on tämmösiä, jotka liittyy tarkka-ampujan juttuihin ja jotkut esimerkiksi tiedusteluun, Dahlberg kertoo.
– Aamupäivät aloitetaan yleensä uudella aiheella ja katsotaan siitä oppituntipaketti. Sitten mennään harjoittelemaan, Ignatius sanoo.
Aiheet vaihtelevat paljon, sillä tarkka-ampujien rooli taistelukentällä on monimuotoinen. Henkilöitä voidaan käyttää esimerkiksi erilaisissa suojaus- ja tiedustelutehtävissä. Pääasiallisesti tarkka-ampujat ovat jääkärijoukkueiden tukena tuottamassa tappiota viholliselle.
– Meidän tehtävä on tuottaa tappioita vastustajan ylempään johtoportaaseen, Ignatius toteaa.
Toinen tarkka-ampujaparista tähystää kohteita ja tarkkailee osumia. Kuva: Oskari Aumo
Tarkka-ampujat nauttivat useista erityisvarusteista
Merkittävin ero tavallisen taistelijan varusteluun on luonnollisesti tarkka-ampujien käytössä oleva ase. Heille jaetaan Sakon valmistama TRG 42 -tarkkuuskivääri 8,66 millimetrin kaliiperissa. Noin viiden kilon painoinen ase on hieman tuttuja rynnäkkökivääreitä painavampi.
– Kyllä sitä silti pystyy hetken pitää ylävalmiudessa, Ignatius vitsailee.
Aseen alaosaan on asennettu kaksipäinen tuki, jonka avulla sen saa tuettua tiukasti maahan tarkkuuden varmistamiseksi kauas ammuttaessa. Tarkkuuskivääristä löytyy myös kiikaritähtäin, jonka avulla laukaukset osuvat jopa yli kilometrin etäisyyksiin.
– Tänään ammuttiin sellaisia jaster-peltejä 400, 500, 600 ja 1100 metrin etäisyydellä, Ignatius mainitsee.
Merkittävimmät erikoisvarusteet aseen lisäksi ovat alikersanttien mukaan kuoritakki sekä partiointihaalari.
Tarkka-ampujan tehtävään ei oletettavasti hae kovin moni sellainen, jota ampuminen ei miellytä. Miesten mielestä parasta on ollut juurikin ammunnat.
– Kyllä parasta on varmaan se ampuminen. Siitä tulee hyvä onnistumisen tunne, Ignatius kertoo.
– Ja myös hyvät varusteet, Dahlberg lisää.
Tarkka-ampujan tehtävä on ollut varusmiehille kaiken kaikkiaan mieluinen. Kuva: Oskari Aumo
Moni varmaan olettaisi, että tarkka-ampujan tehtävään kuuluisi kovilla ampuminen useasti. Ampumista on kuitenkin suunnilleen yhtä paljon kuin muissa palvelustehtävissä. Ammuntoja ei järjestetä alikersanttien mukaan tavallista useammin ainakin osittain 8,66 millimetrin patruunan hinnan takia.
– Toi kuula on sen verran kallista, että sitä ei löydy niin paljoa, Ignatius kertoo.
Ammunnoista pääsee kuitenkin nauttimaan aina välillä. Varusmiehillä oli kuukausi sitten harjoitus, missä pääsi ampumaan enemmän.
– Meillä on ollut tässä viimeisen kolmen kuukauden aikana kahdet ammunnat, Ignatius jatkaa.
Siitä huolimatta molemmat alikersantit ovat tyytyväisiä valitsemaansa palvelustehtävään. Talvella paljon paikallaan makoilevilla tarkka-ampujilla tuli heidän mukaansa kylmä, mutta kesän lähestyessä hommasta on tullut vielä mukavampaa.
– Nyt kun alkaa säät lämpenemään niin aika mukavaa tuolla on makoilla, Ignatius toteaa.
Tarkka-ampujaksi päästäkseen ei ole kuitenkaan pakollista hakea 1. Jääkärikomppaniaan. Käytännöt vaihtelevat joukko-osastosta riippuen, mutta esimerkiksi Kaartin jääkärirykmentissä tarkka-ampujia koulutetaan myös 1. ja 2. Sotilaspoliisikomppaniassa.
