Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Nuutti Liukko

Tarkka-ampujat suorittavat syventävän ampumakouluksen ja pääsevät käyttämään esimerkiksi ACOG-tähtäintä.

Tarkka-ampuja vaikuttaa viholliseen etäältä

Sauli Rautiainen

Alikersantti Samuel Tiili on hyötynyt urheiluammuntaharrastuksestaan vaativassa koulutuksessa.

Alikersantti Samuel Tiili / Pohjois-Karjalan rajavartiosto / Rajajääkärikomppania / TJ 107

“Intti on sujunut hyvin tähän asti! Kokemuksia on tullut paljon. Paljonhan me metsässä vietetään aikaa, joten luonnollisesti tulee paljon taitoa erähommiin aina huoltamisesta selviytymiseen. Monenmoiset kokemukset paras juttu!

Hain Onttolaan Rajajääkärikomppaniaan alunperin siksi, että asun lähellä. Minua aina on kiinnostanut erämaassa ja luonnossa liikkuminen. Kun kuulin, että täällä ollaan jonkin verran metsässä, halusin vähän haastaa itseäni. Urheiluampumaharrastukseni herätti kiinnostuksen sitten tarkka-ampujan hommiin.

Tarkka-ampujat etenevät partion mukana pääosin takana. Tähystämme, ja jos tulee viholliskosketus, niin meillä on vähän omat temput. Menemme vähän kauemmaksi suojaan ja vaikutamme viholliseen etäältä. Siinä missä ollaan erityisen hyviä on naamiointi ja tiedustellessa liikkuminen.

Tarkka-ampujan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat rauhallisuus ja kärsivällisyys. Ei saa turhaan hätiköidä, ja ampumataidolla on tietysti paljon merkitystä. Siitäkään ei ole haittaa, että matikkapää toimii hyvin.

Alikersanttina oleminen verrattuna rajajääkärinä ja alokkaana toimimiseen eroaa huomattavasti. Ei enää tarvitse sokeasti totella kaikkia, vaan on itse vähän miettimässä asioita ja käskemässä. Omasta mielestä paljon mukavampaa, kun saa vähän vapauksia.

Se yllätti, miten henkisesti ja fyysisesti rankkaa palvelus on ollut. Vähän aliarvioin sen, kun tulin tänne, vaikka olen aina kuntoillut ja vaeltanut hullumpiakin reissuja. Tämä homma vaatii jonkin verran fysiikkaa mutta erityisesti päätä. Jokainen pystyy kävelemään rinkka selässä, mutta se on päästä kiinni, että jaksaako sitä vesisateessa 60 kilometrin talsimisen jälkeen.

Huonoin ja paras kokemus palveluksessa on itseasissa sama. Huonoin on pitkät siirtymiset ja marssit, mutta parasta on, kun se on ohi ja päästään perille. Hyviä kokemuksia on ollut muitakin. Erityisesti aliupseerikoulussa ryhmäytyminen on hienointa mitä tässä on saanut. Yksittäisiä kokemuksia jos mietitään, niin kovan viuhkapanoksen posauttaminen on jäänyt mieleen.

Ennen inttiä tein vartijana töitä pari vuotta. Pidin siitä ja viranomaispuolella aion jatkaa. Poliisikoulu on mietinnässä rauhanturvaushommien lisäksi sekä tietty rajavartiolaitoksella työskentely on yksi vaihtoehto. Onttolassa koulutuksen saaminen antaa hyvän pohjan niihin hommiin.

Intistä on hyötyä työelämään etenkin johtajakoulutuksesta. Vähän samoja asioita mitä oppi vartijana työskennellessä, että esim. jämäkkyys ja auktoriteetin hankinta on parantunut. Varmasti tulee käytettyä tulevaisuudessa täältä saatuja taitoja ja tilanteiden hallintaa.”