Joint Warfare Centre Public Affairs Office

Neljä taistelijaa työskentelee tietokoneella pöydän ääressä.

Steadfast Duelia johdettiin Supreme Headquarters Allied Powers Europe (SHAPE) ja Joint Warfare Centre (JWC) -yksiköistä käsin.

"Tärkeä askel Suomen puolustuksen vahvistamisessa" – Suomi osallistui ensi kertaa Naton jäsenmaiden yhteiseen komentopaikkaharjoitukseen

Henri Hanhimäki

Steadfast Duel 2025 -harjoitus testasi jäsenvaltioiden johtamisjärjestelmien yhteensopivuutta.

Suomen puolustusvoimat osallistui Naton Steadfast Duel 2025 -harjoitukseen 22.–29. lokakuuta. Kyseessä oli Naton viidennen artiklan mukainen komentopaikkaharjoitus, johon osallistuivat kaikki 32 jäsenmaata. 

– Tämä harjoitus on tärkeä askel Suomen puolustuksen vahvistamisessa osana Naton yhteistä puolustusta, Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Kari Nisula toteaa Puolustusvoimien tiedotteessa.

Harjoituksessa testattiin alueellisten puolustussuunnitelmien toimivuutta sekä kehittettiin yhteistoimintakykyä Naton jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi varmistettiin järjestelmien yhteensopivuus eri jäsenvaltioiden välillä. 

– Harjoituksessa toimittiin ilman toimivia joukkoja ja keskityttiin esikuntien ja eri johtoportaiden ja rakenteiden sekä järjestelmien testaamiseen, Pääesikunnan harjoitus- ja suunnittelusektorin johtaja, komentaja Heikki Heilala avaa.

Steadfast Duel -harjoituksia on järjestetty myös aiempina vuosina, mutta nyt se yhdisti ensi kertaa Naton kaikki kolme yhteisoperaatiojohtoporrasta: Brunssumin, Napolin ja Norfolkin.

Suomi ja Ruotsi pääsivät osallistumaan johtamisharjoitukseen ensi kertaa Naton jäseninä.

– Suomelle osallistuminen oli merkittävä mahdollisuus osoittaa Puolustusvoimien suorituskykyä, suunnitteluvalmiutta sekä mahdollisuus todeta Naton johtamisrakenteessa organisaation ja johtamisprosessien yhteensopivuus, Heilala nostaa.

Tietokoneavusteinen taistelukenttä

Komentopaikkaharjoituksessa hyödynnettiin laajasti tietokoneavusteisuutta. Harjoitus pohjautui Naton Joint Warfare Centren kehittämään 360° MDS -järjestelmään, joka kuvaa monimutkaisia ja todenmukaisia turvallisuushaasteita.

Tietokoneavusteisuus mahdollisti joukkojen taistelujen stimuloinnin erilaisissa tilanteissa ja eriävillä suorituskyvyillä. 

– Tietokoneavusteisuudella mahdollistetaan esimerkiksi joukkojen kulumisen ja käytössä olevien resurssien seuranta ja voidaan arvioida erilaisten asejärjestelmien ja joukkojen käytettävyyttä erilaisissa tilanteissa, Heilala erittelee.

Digitaalisen ympäristön etu on myös, että samoja toimintoja voitiin toistaa vaikkapa vaihtaen ympäristöä, tilannetta tai suorituskykyjä. 


Steadfast Duel oli vuoden suurin tietokoneavusteinen komentopaikkaharjoitus. Kuva: Joint Warfare Centre Public Affairs Office

Tuhansia osallistujia ympäri Natoa

Yksi harjoituksen erityispiirteistä oli sen monipaikkaisuus. Harjoitukseen osallistui Naton tiedotteen mukaan noin 7 000 sotilasta ja siviilihenkilöstön jäsentä ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

Monipaikkaisuus mahdollisti osaltaan Naton integraation toteamisen sekä paransi harjoituksen realistisuutta. Tiivis kommunikaatio mahdollisti samalla henkilöstön verkostoitumisen.

– Monipaikkaisuus on myös taistelunkestävyyttä, mutta asettaa toki haasteita johtamisjärjestelmille ja -yhteyksille. Harjoitus tarjosi erittäin hyviä havaintoja ja kokemuksia tehdä tulevaisuudessa asioita paremmin ja tehokkaammin, Heilala arvioi.