Pauli Hytönen

Palkitsija ja palkitut seisovat rivissä ja katsovat kameraan.

Louise ja Göran Ehrnroothin säätiötä palkitsemistilaisuudessa edusti säätiön hallituksen puheenjohtaja Georg Ehrnrooth. Keskellä palkitut Lasse Väänänen, Juha Väisänen, Samu Rautio sekä Jaakko Kauppinen. Oikealle kenraali Janne Jaakkola.

"Tämä on palkinto repun kannosta" – Ehrnroothin muistopalkinnon sai tänä vuonna neljä sotilasta

Henri Hanhimäki

Ansiokkaat esimiestaidot sekä henkilökohtainen sitoutuminen maanpuolustukseen yhdistävät palkittuja.

Tänä vuonna Ehrnroothin muistopalkinnon keskeisin peruste oli ansioituminen johtajuutta vaativissa tehtävissä.

– Palkittujen perusteluissa toistuvat samat ydintekijät: kyky johtaa monisäikeisiä ja vaativia kokonaisuuksia suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti, ammattitaito ja vahva henkilökohtainen sitoutuminen, Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola kehui tervehdyksessään.

Jaakkola totesi palkittujen myös johtavan esimerkillään, jakavan tietoaan ja rakentavan luottamusta.

– He huolehtivat henkilöstöstään tavalla, joka näkyy työyhteisön hengessä, työmoraalissa ja tuloksissa, Jaakkola jatkoi.

Palkinto jaetaan Puolustusvoimien palveluksessa olevalla sotilaalle ja sen perusteena on yksittäisestä teko, toiminta tai työ sotilaallisen maanpuolustuksen hyväksi.

Tänä vuonna Ehrnroothin muistopalkinnon saivat everstiluutnantti Jaakko Kauppinen, komentajakapteeni Samu Rautio, kapteeni Juha Väisänen sekä vääpeli Lasse Väänänen.

Miehittämättömien järjestelmien kehitystyön uranuurtaja

Maavoimien ilmailupäällikkö, everstiluutnantti Kauppinen palkittiin, sillä hän on johtanut ansioituneesti miehittämättömien järjestelmien kehittämistä oman toimensa ohella.

– Hänen tavassaan syventyä tehtäväänsä ja johtaa monisäikeistä ja vaikeaa kokonaisuutta, on korostunut suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys, esimerkillisyys, ammattitaito sekä edestä johtaminen, Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari perusteli.

Kauppinen sai virkaiältään vanhimpana palkittuna pitää kiitospuheen. Puheessaan hän nosti esille edesmenneen ylikersantti Paavo Suorannan kuuluisat sanat marsalkka Mannerheimille.

– Tämä on palkinto repun kannosta, Kauppinen lainasi.


Ennen Maavoimien esikuntaa Kauppinen on työskennellyt muun muassa Helikopteripataljoonan komentajana Utin jääkärirykmentissä. Kuva: Pauli Hytönen

Kauppinen painotti erityisesti niin alaistensa kuin johtajiensa sekä kollegoidensa merkitystä.

– Vaikka palkinto jaetaan yksilölle, sotilasyhteisössä kukaan ei saavuta mitään yksin, Kauppinen painotti.

Erityismaininnan hän antoi kentällä työskenteleville. He löytävät ratkaisuja, joita hänen mukaansa "esikuntien luolastoissa" ei aina osata aavistaakaan.

Kauppinen kertoi Ruotuväelle kokevansa sotilaslentäjänä sisäistä paloa teknologiaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.

– Vaikka tämä tuntuu hieman kliseiseltä, teen ennen kaikkea työtä isänmaalle, Suomen puolustuskyvyn rakentamiseksi. Nyt palkinto tuli siinä ohessa, Kauppinen toteaa.

"Ihmiset ensin"

Sotatekniikan laitoksen apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Rautiolle myönnetyn palkinnon perusteena oli hänen uraauurtava työnsä lisäävään valmistukseen liittyen.

– Hänen aloitteestaan vuonna 2017 toteutettu tutkimus käynnisti lisäävän valmistuksen tutkimuksen ja toteutuksen Puolustusvoimissa, Saari perusteli.

Hänen kuvattiin paitsi osallistuneen aktiivisesti tutkimukseen myös vieneen johtajuudellaan tutkimusta eteenpäin niin kotimaassa kuin kansainvälisessä yhteistyössä.

Rautiolle palkitseminen tuli täytenä yllätyksenä. Hänelle kyseessä on merkittävä tunnustus tekemästään työstä.

– Olen aloittanut urani ihan itärajalla – joka päivä tiesin, mitä siellä naapurissa on ja mitä varten tätä työtä tehdään, Rautio taustoittaa.


Samu Rautio työskentelee Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksella. Kuva: Pauli Hytönen

Hän kuvailee, että varusmieskouluttaja-ajoistaan asti hän on tietyllä tapaa noudattanut humaania johtamistapaa.

– Olen aina ajatellut, että ihmiset ensin. Se on minun mottoni, Rautio toteaa.

– Ja kun tehdään päätös, niin sitten pysytään siinä päätöksessä, hän jatkaa.

Arvostetun jalkaväenkenraalin hengessä

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin muistopalkinto jaettiin maanantaina 19. kerran. Kyseessä on rahapalkinto, joka jaetaan vuosittain edesmenneen jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin (1905-2004) syntymäpäivänä 9. helmikuuta.

Palkinnon myöntää Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö Puolustusvoimain komentajan esityksestä.

– Palkinto nähdään Puolustusvoimissa hyvin arvokkaana arvostuksen tunnustuksena, kenraali Jaakkola kuvaili.

Sotien aikana Ehrnrooth tunnettiin kenttäkomentajana, joka johti esimerkillään.

– Kenraali Ehrnroothin perintö on johtajuutta äärimmäisissä olosuhteissa, Jaakkola linjasi.

Sittemmin rauhan aikana kenraali nousi suorapuheiseksi ja arvostetuksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän puhui esimerkiksi vapauden ja vastuun erottamattomuudesta ja itsenäisyyden hinnasta.

– Erityisesti 1990-luvulla hänestä tuli veteraanisukupolven viestin välittäjä, Jaakkola muistutti.


Adolf Ehrnroothin perhettä edusti tilaisuudessa hänen poikansa Hans Ehrnrooth. Kuva: Pauli Hytönen

Ehrnroothin muistopalkinto jaetaan ansioituneille henkilöille, jotka jatkavat jalkaväenkenraalin esimerkillistä johtamistapaa.

– Arvoisat palkittavat, olette täällä siksi, että olette työssänne toimineet kadettikoulun lupauksen ja periaatteiden mukaisesti ja vieläpä jalkaväenkenraalin hengessä. Se on aika hyvin tehty se, everstiluutnantti (evp) Hans Ehrnrooth onnitteli omassa puheessaan.

Organisointikykyä ja omatoimisuutta

Kolmas palkittu, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kansainvälisen terminaalin päällikkö, kapteeni Juha Väisänen on panoksellaan osoittanut Suomen logistiikan osaamista kansainvälisesti. Hän oli esimerkiksi vastuussa materiaalituen virtojen ja pakkaamisen suunnittelusta, kun Turkissa tapahtui maanjäristys vuonna 2023.

– Pitkälti hänen sitoutumisensa, organisointikykynsä ja oman organisaation tehokkaan toiminnan ansiosta Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joka toimitti apua kriisialueelle, Saari mainitsi.

Väisäsen työn merkitys kansainvälisessä logistiikassa on kasvanut entisestään Suomen Nato-jäsenyyden myötä.

Järjestelmämestari, vääpeli Lassi Väänänen Karjalan lennostosta puolestaan palkittiin, koska hän omatoimisen testaamisen seurauksena huomasi yhteensopivuusongelman. Ongelma liittyi toimikortteihin, jotka Ilmavoimien oli määrä ottaa käyttöön.

– Hän syventyi epäkohtaan ja aloitti itsenäisesti selvitystyön ongelman ratkaisemiseksi, Saari perusteli.

Tehokkaan selvitystyön ansiosta haaste saatiin ratkaistua lyhyellä aikavälillä.