Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Samuli Sihvonen

Kuvassa avanto- ja jääuimari sekä sometähti Elina Mäkinen.

Avanto- ja jääuimari Elina Mäkisen TikTok-videoilla on miljoonia näyttökertoja.

Talviuinnin jälkeen päivä voi alkaa uudestaan

Anna Klutas & Johannes Klinge

Talviuinnin on todettu vaikuttavan positiivisesti mielialaan ja auttavan kipuihin. Sitä voisi siis kutsua luonnolliseksi stressi- ja mielialalääkkeeksi.

Helsingin Salmisaaren rannassa sataa räntää ja vieressä kohoaa Länsiväylän silta. Sen vieressä on kohta, jossa meren jääpeite ei ulotu täysin rantakiviin saakka. Avanto- ja jääuimari Elina Mäkistä ei yleensä nähdä tällaisissa paikoissa uimassa.

Mäkinen on maailmanlaajuisesti tunnettu sosiaalisessa mediassa avantovideoistaan, jotka on toteutettu toinen toistaan upeammissa luontokohteissa. Siksi harmaan sävyyn taipuva kaupunkiympäristö ei oikein tunnu oikealta. Voiko täällä saada saman avantouinnille leimallisen luontokokemuksen?

– Täällä se on tietyllä tapaa urbaanimpaa, mutta samalla tavalla joka päivä on erilainen. Joskus kun aurinko nousee tai laskee, monesti on joku haloilmiö tai joku tällainen aika upea luontoelämys samalla, niin se vangitsee, Mäkinen valistaa.

Mäkiselle avantouimiseen kuuluu asioita, joita ei heti osaisi huomata. Hänelle esimerkiksi jää on tärkeä osa kokemusta; kuinka sen kestävyys vaihtelee, miten jäälauttoja kehittyy, miten virtaukset vaikuttavat jäähän ja miten jäätilanne vaihtelee tuulen mukaan.

Mäkinen on uinut poikkeuksellisen upeissa luontokohteissa, kuten Murmanskissa Jäämeressä, Jyrävällä sekä Hietajärvessä ja oikeastaan kaikkialla muuallakin, minne hän on mennyt tai matkustanut. Hän kertoo uivansa lähes joka päivä, joskus kaksikin kertaa päivässä.

– Minulla on aina uimapuku mukana, Mäkinen kertoo.

Hänen mukaansa avantouintiin kuuluu luonnon armoilla oleminen ja sille antautuminen. Tekemissään videoissa tämä välittyy kauniisti ja selkeästi. Mäkinen sanoo, että hän haluaa videoiden esteettisyyden kautta välittää hyvää oloa, joka kylmässä vedessä käymisestä jää.

Kilpauintia jään ympäröimänä

– Olen sillä tavalla ihan perinteisesti harrastanut avantouintia pienestä pitäen. Viisivuotiaana olen ollut ensimmäisen kerran avannossa, Mäkinen sanoo.

Hän kertoo, että avantouiminen on osa hänen identiteettiään. Säännöllisemmin Mäkinen aloitti jääuimisen noin kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen hän on muun muassa uinut jäämailin ensimmäisenä suomalaisena sekä kilpaillut lajissa.

– Olen kilpaurheilija ja tunnen, että tarvitsen tavoitteita. En välttämättä kilpaile muita, vaan itseäni vastaan.

Mäkisellä on jo seuraava haaste valmisteltuna. Hän lähtee toukokuussa Norjan Huippuvuorille, jossa aikoo uida mailin miinusasteisessa vedessä. Se tulee olemaan hänen kylmin uintinsa.

Uida voi myös rennosti harrastaen

Talviuintia ei tarvitse kuitenkaan harrastaa kilpailullisesti, vaan esimerkiksi jossakin seurassa ystäväporukalla. Talviuinnilla on pitkät perinteet ja monet ovatkin löytäneet siitä uuden mieluisan harrastuksen itselleen. 

Avantouintiseura Norppa ry on Suomen vanhin talviuintiseura. Seura on perustettu marraskuussa vuonna 1981 eli se täytti viime vuonna 40 vuotta. Norppa ry sijaitsee Tampereella ja sen uintipaikkana toimii Mältinrannan uimaranta. Seuran puheenjohtaja Nina Sarvana-Salmela on sitä mieltä, että talviuinnin suosio on kasvanut entisestään koronan vallitessa. 

– Omassa seurassa huomaa jäsenmäärän nousseen, paljon uusia kasvoja on tullut mukaan, varsinkin nuoria. Aikaisemmin talviuinti on ollut enemmän aikuisten suosima harrastus. Ikähaitari on laaja, viime syksynä nuorin uimari oli 2-vuotias ja vanhin 84, Sarvana-Salmela iloitsee.

Sarvana-Salmelan mukaan helpointa on jatkaa kesän jälkeen syksyllä uimista. Yhdessä uiminen vaikkapa ystävien kanssa auttaa uskaltautumaan kylmään veteen. Aloittelijan kannattaa lisätä sekunteja vedessä hiljalleen. 

Päähineen käyttö on suositeltavaa ja uidessa on myös tärkeää pitää pää kuivana. Esimerkiksi hanskojen ja uintitossujen käyttö mahdollistavat pidemmän matkan uimisen. Parhaat kuukaudet talviuinnille ovat aina lokakuusta huhtikuuhun saakka.

– Talviuintipaikkoja on ympäri maata ja niitä rakennetaan koko ajan lisää, kannattaa ottaa selvää oman paikkakunnan tilanteesta. Talviuinti on edullinen harrastus ja varusteitakaan ei vaadita liiallisesti, Sarvana-Salmela neuvoo.

Positiivinen pulahdus

Talviuinnin on myös tutkittu vaikuttavan myönteisesti terveyteen. Uiminen parantaa verenkiertoa ja säilyttää ihon kimmoisuutta. Se on kuin koko kehon kylmähoitoa.

– Talviuinti antaa energiaa ja pirteyttä päivään. Omalta osaltani se on auttanut nivelvaivoihin. Myös huippu-urheilijoita käy uimassa, koska se auttaa palautumaan treenistä. Terveydelliset vaikutukset ovat monipuolisia, mutta kuitenkin yksilöllisiä, Sarvana-Salmela toteaa.

Elina Mäkinen laskeutuu kivistä mäkeä ja lipuu jäiseen veteen tottuneesti. Vaakasuora räntäsade ei näytä vaikuttavan häneen millään tavoin.

Kokeneen jääuimarin esimerkki helpottaa veteen menemistä eikä vesikään tunnu niin viiltävän kylmältä kuin olisi olettanut. Olo vedessä käynnin jälkeen on voimakas ja räntäkin tuntuu luonnolliselta, kun on tuntenut jään kämmenensä alla. Päivä voi alkaa uudestaan.