Talvisodasta hittikirjan kirjoittanut Olivier Norek: "Pidin käännöstä suomeksi aina ensisijaisena tavoitteena"
Laajaan tutkimustyöhön pohjautuva romaani julkaistiin suomeksi käännettynä.
Talvisodasta kertovan ranskalaisen Olivier Norekin kirjoittaman romaanin Les Guerriers de l'hiver suomennos Talven soturit julkaistiin Susanna Tuomi-Giddingsin kääntämänä elokuussa.
Kansainvälistä menestystä kerännyt romaani on myös julkaistu useassa muussa maassa, kuten Isossa-Britanniassa sekä Venäjällä, mutta kirjailija pitää tätä käännöstä erityisenä.
– Pidin käännöstä suomeksi aina ensisijaisena tavoitteena, kertoo Norek puhuessaan suomennoksen merkityksestä hänelle. Hän saapui Suomeen romaanin suomennoksen julkaisun kunniaksi.
Norek esittää romaanissaan historiallisesti tarkan tarinan Simo Häyhän matkasta talvisodan legendaksi, minkä lisäksi lukija pääsee kuulemaan mm. lottien uroteoista sekä puna-armeijan päättäjien toiminnasta.
Romaani on Norekin mukaan hyvin ajankohtainen, sillä historian tunteminen on hänen mukaansa elintärkeää nykyhetken tapahtumien – kuten Ukrainan sodan – ymmärtämisen kannalta.
Inspiraation romaanin kirjoittamiseen Norek kertoo saaneensa törmätessään talvisotaan terminä Ukrainan sodan alettua. Kun hän tutustui asiaan tarkemmin, järkyttyi hän siitä, että hän ei ollut kuullut sodasta aiemmin paljon mitään.
– Miksi Euroopan lähihistorian kulun kannalta näin merkittävästä asiasta ei puhuta Euroopassa mitään? Norek ihmettelee.
Viimeistään lukiessaan "valkoisena kuolemana" tunnetun Simo Häyhän tarinaa Norek vakuuttui, että aihe ansaitsee suurempaa huomiota, jolloin syntyi idea romaanista.
Kirjoitusprosessin aloittaminen edellytti laajaa tutkimusta. Norek sanoo viettäneensä Suomessa talvisodan keston merkiksi tasan 113 päivää, johon sisältyi kylmä talvi Lapissa.
Tänä aikana Norek kertoo saaneensa merkittävää apua muun muassa Turun yliopiston professoreilta sekä kansallismuseon ja Simo Häyhä -museon henkilökunnilta. Norek kiitteli heitä ja muita romaanin teossa auttaneita useaan otteeseen.
Olivier Norek kuvailee suomalaisia ystävyyssuhteita hitaasti muodostuvina, mutta sitäkin syvällisempinä. Kuva: Pauli Hytönen
Rohkeuden ruumiillistuma
– En olisi pystynyt kirjoittaa niin rohkeita hahmoja kuin lotat tai Simo Häyhä omasta päästäni, vastaa Norek kysymykseen historian ja tarinallisen kerronnan yhdistämisen haasteista.
Vaikka Norek kirjoitti romaania, hän halusi tehdä siitä mahdollisimman todenmukaisen, joten luopui hän kirjoittajan vapaudesta lähes kokonaan. Mielenkiintoisuutta ei ollut Norekin mukaan kuitenkaan vaikea löytää, kun käytössä oli niin mahtavia hahmoja.
– Kun historian opettajana työskennellyt isäni luki romaanin, kuvaili hän Häyhän selviytymistä kaikista kokemistaan tilanteista epäuskottavasti, kertoo Norek.
Norek myös paljastaa, että romaanin oli alunperin tarkoitus keskittyä vielä vahvemmin pelkästään Häyhään, mutta tutkimusvaiheessa hän tajusi, että muutkin hahmot, kuten lotat ja Aarne Juutilainen ansaitsisivat isommat roolit.
18-vuoden poliisi urasta oli Norekille hyötyä romaanin kirjoittamisessa. Hän tarkentaa erilaisten ihmisten asemaan asettumisen taidon merkityksen yhdistävän poliisin ja kirjailijan työtä.
Vaikka Norek huomauttaa, että "Juutilaisen kaltaiset psykopaatit" eivät tulisi olla esikuvia kenellekään, antavat romaanin hahmot Norekin mielestä hyvää esimerkkiä rohkeudesta ja solidaarisuudesta.
