Talvisodan alkamista muistettiin ympäri maata

Talvisodan alkamista 80 vuotta sitten muistettiin lauantaina 30. marraskuuta ympäri maata lukuisissa tilaisuuksissa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja muuta valtion johtoa osallistui muistotilaisuuteen Helsingin Kasarmitorilla, jossa sytytettiin Talvisodan kansallisen muistomerkin juurelle yksi kynttilä jokaista sodan 105 päivää kohti.

Presidentti Sauli Niinistö totesi julkaistussa lausunnossaan, että pian väistämättä edessä on aika, jolloin talvisodan tapahtumat kokeneet elävät enää muistoissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niiden kokemusten merkitys vähenisi. Hän muistutti, että talvisota oli raaka ja julma, mutta sen aikana Suomen kansa tunsi olevansa yhtä.

-Talvisodan taistelut oli sankaritarina, joka antoi Suomelle mahdollisuuden luoda toisen tarinan. Tarinan siitä, kuinka kansanvallan sodan aikanakin säilyttänyt Suomi varsin pian sodan jälkeen onnistui jälleenrakentamaan maan. Nykyinen oikeus- ja hyvinvointivaltiomme on osoitus tästä jälleenrakentamisen taidosta, Niinistö totesi.

Muistohetkeä kunnioittivat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö, puolustusministeri Antti Kaikkonen ja sotaveteraani Mauno Tenhovirta.

Niinistön ohella Kasarmitorin tilaisuuteen osallistuivat muiden muassa eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen, puolustusministeri Antti Kaikkonen, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä.Tilaisuudessa kuultiin Kaartin soittokuntaa ja Ylioppilaskunnan laulajia.

Muistotilaisuus päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

Säätytalolla järjestettiin Kasarmitorin tilaisuuden jälkeen seminaari, jossa pohdittiin muun muassa sitä, kuinka talvisodan sanoma välitetään nykynuorille.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen toi valtiovallan tervehdyksen Säätytalolla järjestettyyn Talvisota-seminaariin.

Lappeenrannassa lauantaina järjestetyssä Karjalan liiton muistojuhlassa puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen muistutti, että miehet kantoivat vastaan puolustustaistelusta, mutta myös naisten rooli oli puolustuskyvyn kannalta merkittävä. Talvisodassa palveli yhteensä 84000 lottaa ja jokainen lotta vapautti yhden miehen rintamalla taistelutehtäviin.

Kivinen muistutti, että sodan tärkein opetus on rauha, ja rauhan ylläpitäminen edellyttää myös uskottavaa puolustuskykyä.

- Suomi oli yksi niistä harvoista Euroopan maista, joka ei kylmän sodan päätyttyä luopunut kokonaismaanpuolustuksen periaatteista, aluepuolustuksesta eikä sen edellyttämästä asevelvollisuudesta. Euroopan turvallisuustilanteen muututtua huonommaksi voidaan todeta, että toimimme järkevästi, Kivinen totesi.

Kivinen korosti, että puolustusvoimat kantaa vastuunsa, jotta asevelvollisuusjärjestelmää ylläpidetään ajantasaisena.

- Varusmiesten ja naisten antaman palautteen perusteella olemme tässä vähintäänkin hyvin onnistuneet. Saamme varusmiehiltä ja reserviläisiltä historian parasta palautetta. Jotta näin on jatkossakin, uudistamme parhaillaan asevelvollisten koulutusjärjestelmää, lisäämme kertausharjoituksia sekä kehitämme vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta, Kivinen sanoi.

Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13. maaliskuuta 1940. Sotatoimissa kaatui yli 25 000 suomalaista ja noin 44 000 haavoittui. Sodassa menehtyi yli tuhat siviiliä. Neuvostoliiton tappiot sotatoimissa olivat moninkertaiset. Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan. Tämän seurauksena noin 430 000 suomalaista, eli 12 prosenttia väestöstä, menetti kotinsa ja asutettiin muualle Suomeen.

 

 

 

Valon tuoja -patsas muistuttaa talvisodasta Helsingin Kasarmitorilla.