Tällainen on valtakunnallinen 112-johtokeskus: jatkuvaa valmiutta ja tilannekuvaa
Kaksi kuukautta sitten toimintansa aloittaneen Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen johtokeskuksen tehtävänä on pitää yllä yhtä suurta tilannekuvaa siitä, mitä Suomessa tällä hetkellä tapahtuu.
30 metrin syvyydessä keravalaisessa kallioperässä vilkkuvat lukuisat näytöt. Niillä pauhaa Twitter-virta, teksti-tv sekä tietoja hätäpuheluista ja Virve-viranomaisverkon tapahtumista.
– Aiemmin ei ollut selkeää ymmärrystä siitä, mitä valtakunnallisesti milloinkin on tekeillä. Lukuisien eri viranomaisten osallistumista vaativat tilanteet sekä hätäkeskuksien häiriöt, kuten ruuhkautumiset ovat tilanteita, joissa johtokeskus pyrkii auttamaan, kertoo johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen.
Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisen johtokeskuksen päällikkö Jyrki Heinonen.
Kymmenkunta henkilöä työllistävä johtokeskus seuraa niin viranomaislähteitä, tiedoitusvälineitä kuin sosiaalistakin mediaa apuna käyttäen, mitä pientä ja suurta turvallisuusmaailmassa tapahtuu ja mitä varten pitäisi olla valmiudessa. Esimerkiksi aiemmin tällä viikolla todettiin, että torstaina ja perjantaina 1.–2. helmikuuta pääkaupunkiseudulla on luvassa samanaikaisesti kovaa lumimyräkkää, presidentin virkaanastujaiset sekä ammattiyhdistysliikkeen mielenosoitus. Johtokeskus alkoi keskustella muiden viranomaisten kanssa heidän varautumistoimenpiteistään. Pinnalla oli hetki sitten myös Nousiaisten veden saastuminen.
– Kunnan eläinlääkäri lähetti meille vaaratiedotteen, ja ryhdyimme purkamaan sitä viranomaisten suuntaan, Heinonen kuvailee.
Tilannekuvan ylläpitämisestä on hyötyä myös hätäkeskuspäivystäjille. Keskuksia on nykyisellään koko maassa vain kuusi, ja lähitulevaisuudessa uuden tietojärjestelmän myötä puheluita voidaan ohjata muille keskuksille, mikäli soittajasta lähin keskus on ruuhkautunut. Mikäli siis esimerkiksi Turun puukotusten aikaan Kuopion hätäkeskukseen olisi ohjautunut puhelu, jossa ilmoitetaan, että torin puukotustilanteeseen tarvitaan lisää apua, Kuopion hätäkeskuspäivystäjä saattaisi johtokeskuksen tilannekuvatiedon myötä tietää, että juuri Turussa on äskettäin tapahtunut puukotus, ja päivystäjä osaisi reagoida soittajan avunpyyntöihin nopeammin.
Johtokeskuksesta on apua myös kansalaisiin suuntautuvassa tiedonvälityksessä. Mikäli esimerkiksi paikallisen pelastusviranomaisen vastuualueella tapahtuu jotakin, mikä vaatisi turvallisuusviranomaisten reagointia sosiaalisessa mediassa, johtokeskus voi pelastuslaitoksen antamien tietojen pohjalta laatia päivityksiä, jos kyseisellä viranomaisella ei sillä hetkellä ole ketään, jolla olisi aikaa niitä tehdä.
Myös vaaratiedotteiden välittäminen voi nyt sujua aiempaa sutjakkaammin. Tietty viranomainen voi vain välittää johtokeskukselle tiedot siitä, mitä on tapahtunut, ja johtokeskus vastaa vaaratiedotteen välittämisestä Yleisradiolle.
– Toimintamme näkyy tavalliselle kansalaiselle välillisesti hätäkeskuspalvelujen paranemisena. Avoin ja nopea viestintä monella eri kanavalla parantaa ymmärrystä siitä, mitä on menossa, ja toivottavasti vähentää niin sanottujen turhien soittojen määrää hätäkeskuksissa, Heinonen tiivistää.
