Takaisin Haminaan
Reserviupseerikurssi 262 alkaa Haminassa 6.5. Saapumiserän 2/22 upseerikokelas jakaa ohessa neuvoja tuleville upseerioppilaille.
Pohkeeni kramppaavat. Kartta yhdessä kädessä, tyhjä juomapullo toisessa ja rynnäkkökivääri kolmannessa. Joudun venyttelemään askelteni välissä edetäkseni. Vettä sataa, vaikka lumi peitti maan jo viikkoja sitten. Kuulen takaani huutoja: “Eiks kellään oo magnesiumia?” 300 metrin päästä käännytään vasemmalle. Ystäväni juoksee minut kiinni ja pakottaa suolapähkinöitä kurkustani alas. Taas jaksetaan. Pakko jaksaa.
Puoli vuotta sitten ystäväni AU-kurssilta lähtivät viikonlopun viettoon, kun valikoidut taistelijat lähtivät bussilla Haminaan. Nyt oravanpyörä jatkaa kulkuaan, sillä reserviupseerikurssi 262 on alkamaisillaan. Viikonloppuna 600 tuoretta upseerioppilasta matkaavat satojen kilometrien päähän kotiovestaan, eikä kukaan tunnu vielä tietävän tarkalleen, mitä siellä tekevät.
Juttua lukiessasi sinä, tuleva upseerioppilas, olet palauttanut materiaalisi varusvarastolle. Vietät juuri viimeisiä tunteja kotiyksikössäsi yli kolmeen kuukauteen. Reppuusi olet pakannut vaihtovaatteet, juuri saadut väreillä loistavat perintösläbärit sekä leiriveistoksen täynnä puumerkkejä vuosien takaa. Mielessäsi on into uuteen, tuntemattomaan. Huhut kurssin harjoituksista saavat sinut valvomaan yön pikkutunteihin asti. Ei hätää. Onneksesi päädyit kesäkurssille.
60 km takana. En enää jaksa pitää silmiäni auki satulan päällä. Sadat metrit kuluvat pyöräillessä pakkasyössä huomaamatta. Auringon sulattama tie on taas umpijäässä, päällä senttimetri tuoretta lunta. Partioni yhteinen telamiina on pysynyt jääräpäisesti tarakallani. Havahduin sitten kivikovalta tieltä, ojan pohjalta tai telamiinan alta, nousin aina takaisin satulaan. Partioni auttaa minut ylös nauraessamme yhdessä tilanteelle. Siemaisen kenttäpulloni tyhjäksi. Taas jaksetaan. Ainakin seuraavaan alamäkeen asti.
Rukissa tulet viettämään palveluksesi parasta aikaa. Hamina on täynnä niin motivoituneita varusmiehiä, ettei heidän seurassa mikään vastoinkäyminen estä uutta onnistumista. Toivon sinun oppivan neljäntoista viikon aikana, kuinka tärkeää on pitää pilke silmäkulmassa. Kaikesta selviää pienellä huumorilla.
"Tupaasi on kurssin aikana ilmestynyt liuta uuden saapumiserän jääkäreitä."
Taas viikonloppu kiinni. Puolet joukkueesta sairaana. Unta en ole harjoituksen aikana saanut kuin muutaman tunnin erissä. Notkahdus vahvuudessa aiheuttaa toisille päänvaivaa vartiovuoroja laatiessa, toisille vartiopaikalta toiselle rymytessä. Makaan hyisellä maalla aamukuudelta. Kesällä aurinko jo nousisi. Taistelijaparini ojentaa suklaata vähiin käyvistä varoistaan. Monen tunnin vartiovuoro vierähtää kuin välitunti, kun seuraavat taistelijat saapuvat jo paikalle taistelutunnusta kuiskien.
Kuten vartiovuoroni, kenties jokin kaunis päivä sinunkin kurssisi päättyy ja pääset ansaittujen juhlien jälkeen takaisin kotiyksikkösi syleilyyn. Tapaat jälleen tuttusi neljännesvuoden takaa kulmaraudat rinnassa. Tupaasi on kurssin aikana ilmestynyt liuta uuden saapumiserän jääkäreitä. Unten maille mennessäsi jäät haikeasti kaipaamaan jotain. Sitä yhteistä ilmapiiriä, joka kurssin aikana syntyi ystäviesi kesken.
Kurssi jää varmasti mieleesi, toivottavasti hyvällä. Haminassa saat kokemuksia, joita kannattaa maistella vielä jatkossakin. Ainutlaatuinen palveluksesi antaa sinulle perspektiiviä moneen asiaan, siviilissäkin. RUK kouluttaa ja kasvattaa. Aamukasan huipun häämöttäessä voi hörhöimmille jopa herätä toiveita siitä, että voisi palata vielä kurssille muutamaksi aamuksi, jos vielä tuntuisi samalta. Pakko sen olisi tuntua.
