Tähtien sota muuttuu todeksi – tältä näyttää Israelin uusi ilmapuolustusjärjestelmä

Israel ottaa ensi vuonna käyttöön lasertykkejä, jotka vahvistavat ilmatorjuntaa,

Israel, joka on maailmalla tunnettu ensiluokkaisesta ilmapuolustuksestaan, suunnittelee vahvistavansa moniportaista ilmatorjunatajärjestelmäänsä ottamalla ensi vuonna käyttöön uudenlaisen aseen – Rautasäteeksi kutsutun lasertykin. 

Rautasäteen olisi tarkoitus tukea 2011 käyttöön otettua Rautakupoli-ohjuspuolustusjärjestelmää. Lasertykkiä voisi suunnitellusti käyttää rakettien, droonien, ohjusten ja heitteiden torjumiseen.

Puolustusvoimain tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Tomi Parviainen avaa, että laseraseilla on mahdollisuus nousta tärkeään rooliin nykyisten ilmatorjuntajärjestelmien rinnalle, muttei niiden ohi. Tarkoitus on yhdistää sekä perinteistä kineettistä ilmapuolustusta että laseraseita.

Israelin lisäksi kymmenkunta muuta maata on vakavissaan tutkinut laseraseita. Esimerkiksi Iso-Britannia on käyttänyt aseitaan harjoituksissa, ja suunnittelee ottavansa niitä käyttöön ennen vuosikymmenen loppua. Myös Australia ja Etelä-Korea ovat suunnitelleen ottavansa aseita käyttöön tämän vuosikymmenen aikana. 

Ei ammuksia, vaan energiaa

Perinteinen ilmatorjunta perustuu uhan räjäyttämiseen tai siihen törmäämiseen. Laseraseet eivät toimi näin – käytännössä niiden toiminta perustuu suureen energiamäärään.

Toisin kuin elokuvissa laserit eivät viillä taivaalla kirkkaina valojuovina, vaan voimakas laser on ihmissilmälle näkymätön. 

Säteen lämpö tuhoaa kohteen sulattamalla pinnan, minkä jälkeen se vaikuttaa pinnanalaisiin herkkiin rakenteisiin. Laser pystyy useimmiten tuhoamaan raketit tai droonit 2–5 sekunnissa. 

Vahvempiin rakenteisiin, kuten panssarivaunuissa käytettyyn paksuun teräkseen, nykyisen vahvuiset laserit eivät tepsi tarpeeksi tehokkaasti. Australian Puolustusvoimat on kuitenkin kunnianhimoisesti asettanut tavoitteekseen myös panssariajoneuvoja tuhoavan laserin kehittämisen.

– Jos saunan lämmittämiseen käytetään noin 6 kilowattia tehoa, niin näissä aseissa sitä kuluu 10-100 kilowattia ammunnan aikana. Esimerkiksi Israelin järjestelmä käyttää 100 kilowattia muutaman sekunnin ajan, Parviainen kertoo. 

Aseiden etuna pidetään edullisuutta, sillä laseraseen käyttö maksaisi vain noin 10 euroa laukaisulta. Tutkimuskulut ja itse järjestelmän rakentaminen voivat kuitenkin osoittautua kalliiksi.

Valttina pidetään myös aseiden käytännöllisyyttä – niin kauan kun on energiaa, voidaan vaikuttaa. Laser helpottaa muun muassa logistiikkaa, sillä ammuksille, niiden valmistamiselle tai niiden varastoinnille ei enää olisi tarvetta. 

Myös aseen kuljettaminen on suhteellisen helppoa. Israelin järjestelmä on asejärjestelmäksi pieni – hieman pesukonetta suurempi, ja laitetta voidaan kuljettaa paikasta toiseen helposti esimerkiksi kuorma-autossa. Muidenkin maiden aseet ovat samaa kokoluokkaa.

Tomi Parviainen ei usko, että Suomi voisi ottaa laseraseita käyttöönsä lähivuosina. Mikään ei kuitenkaan ole poissuljettua. Kuva: Patrik Vuori

Lisäys Suomen arsenaaliin?

Suomen sakeat ja kumpuilevat metsät sekä pilviset ja sateiset säät voivat olla esteenä laseraseiden käyttöönotossa, Parviainen kertoo. Teho pienenee, mitä heikompi näköyhteys kohteeseen on. 

Esimerkiksi aavikkoisessa Israelissa aseet on todettu toimiviksi, sillä taajamat ja kuivat alueet ovat otollisimpia paikkoja säteen esteettömälle etenemiselle. Israelin laserase pystyy ampumaan tehokkaasti jopa noin kymmenen kilometrin päähän, jos maasto tai sääolosuhteet eivät ole esteenä.

Vaikka Suomen olosuhteet eivät ole ihanteellisia, Parviainen ei tyrmää laseraseita täysin, vaikka skeptinen onkin.

– Paikat, joissa aseita voisi käyttää ovat vähissä. Yksi mahdollinen toimintaympäristö voisi kuitenkin olla laivaston käytössä merellä, jossa mäkinen maasto ei ole esteenä, Parviainen analysoi.

Hän kuitenkin muistuttaa muistakin teknologian kääntöpuolista, kuten fysikaalisista rajoitteista. Kaikkea energiaa ei saada suunnattua tehokkaasti kohteen tuhoamiseen.

– Vain 30 prosenttia energiasta muuttuu laseraseissa valoksi ja loput lämmöksi. Eli myös jäähdyttäminen vaatii oman järjestelynsä, ja laite näkyy helposti lämpökameralla.

Maat, joissa laseraseita on suunniteltu käytettäväksi ovat hyvin erilaisia turvallisuustilanteiltaan kuin Suomi. Pohjois-Euroopan Nato-maassa ei ole yhtä ajankohtaista varautua raketti- tai ohjusiskuihin kuin esimerkiksi epävakaassa Etelä-Koreassa. Tästä huolimatta mahdollisuuksia laseraseiden kokeiluihin kartoitetaan, ja Nato-jäsenyys tuo uusia väyliä liittolaisten asejärjestelmiin tutustumiseen.

– Suomessa varmasti halutaan kokeilla laseraseiden toimivuutta. Emme luultavasti kieltäytyisi mahdollisuudesta harjoitella niiden käyttöä, jos liittolaiset sellaista tarjoaisivat.

Parviainen muistuttaa, että uusi sotateknologia – varsinkin näyttävä sellainen – on aina ollut osa suurvaltapolitiikkaa. Jo 1980-luvulla Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin johdolla suunniteltiin, osittain provokaationa Neuvostoliittoa vastaan, SDI-avaruuslaserohjelmaa (Strategic Defense Initiative). 

Järjestelmän tarkoituksena oli suojata Yhdysvaltoja Neuvostoliiton mannertenvälisten ballististen ohjusten varalta. Reaganin ohjelma sai Tähtien sota -lisänimen ja koostui perinteisiä kineettisen energian ammuksista sekä laseraseista. Jo siis 1980-luvulla laseraseita suunniteltiin ohjuksia täydentäväksi ilmatorjunnan aseeksi.