Tähtäimessä punainen baretti

Felix Eklund käy valmennuskurssia, koska hän haluaa olla paras laskuvarjojääkärien pääsykokeissa.

Felix Eklund on valmistautunut pääsykokeisiin lukion toisen vuoden syksystä asti. Tavoitteena ei kuitenkaan ole korkeakoulupaikka, vaan 17-vuotias haluaa suorittamaan varusmiespalveluksensa laskuvarjojääkärinä.

Eklund aloitti lihaskuntoa vaativiin pääsykokeisiin treenaamisen joulukuussa. Hän jatkaa samaa rataa aina ensi vuoden tammikuussa järjestettävään kaksipäiväiseen valintakokeeseen.

Tullessaan valituksi hän pääsisi aloittamaan erikoisjoukoissa heinäkuussa 2025.

– Tällä hetkellä fokus on erikoisjoukkoihin pyrkimisessä. Treenaan kovaa koko ajan, Eklund avaa.

Eklundille tavoitteellinen kuntoilu ei ole uutta. Hänellä on noin kymmenen vuoden tausta jääkiekon parissa, puolen tusinaa vuotta salibandystä ja kokemusta myös jalkapallosta. Nykyään hän harrastaa erilaisia kamppailulajeja, kuten nyrkkeilyä, ja käy kuntosalilla.

– Yleensä käyn aamulla tekemässä ohjelman, ja illalla menen kavereiden kanssa salille, Eklund kertoo.

Ohjelmalla Eklund viittaa valmennuskurssin tarjoamaan treeniohjelmaan. Valmennuskurssiyhtiö KorpiTrainingin treenisovellus räätälöi harjoitusohjelmat ja tarjoaa ohjeet liikkeiden suorittamiseen. Harjoittelun seuranta sujuu sovelluksessa, joka tukee progressiivista harjoittelua.

– Kurssi säästää paljon aikaani, kun saan treeniohjelmat valmiina, kiireinen lukiolainen avaa.

KorpiTraining-treenisovellus auttaa saavuttamaan pääsykokeissa tarvittavan kuntotason.

Kovaa treeniä

Sunnuntaikävelyt eivät riitä erikoisjoukkoihin tarvittavan kuntopohjan rakentamisessa, vaan harjoittelu on kovaa ja pitkäjänteistä touhua. Eklundin mukaan jokainen valmistautuu pääsykokeisiin omalla tavallaan.

– Valmentautuminen riippuu siitä, minkä tasoinen haluaa olla. Minä haluan olla parhaiden joukossa, Eklund vakuuttaa.

Eklundin viikkoon mahtuu yleensä kuusi treenipäivää, mutta lepopäivien määrän hän valitsee itse fiiliksen mukaan.

Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tehdä useamman erilaisen treenin päivässä. Eklund aloittaa viikkonsa usein juoksutreenillä.

– Juoksutreenissä harjoittelen peruskestävyyttä, mutta vedän välillä myös kovempaa vauhtia ja painoliivin kanssa, Eklund kertaa.

Valmiiksi rakennettuihin treeneihin sisältyvät myös alkulämmittelyt. Harjoitukset on suunniteltu parantamaan suoriutumista nimenomaan valintakokeessa.

– Olen kokeillut kaikkia valintakokeen fyysisiä testejä ja harjoittelen nimenomaan niitä, Eklund kertoo.

Kursseja on tarjolla myös muihin erikoisjoukkoihin pyrkiville, inttiä varten valmistautuville ja vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuville. Myös kuntoaan kohottaville reserviläisille sekä poliisiksi tai pelastajaksi pyrkiville on saatavilla omat ohjelmansa.

Sisäänpääsy ei ole läpihuutojuttu

Laskuvarjojääkärien valintakoe koostuu fyysisestä ja psyykkisestä osuudesta sekä haastattelusta ja lääkärintarkastuksesta. Fyysisessä osuudessa testataan muun muassa lihaskuntoliikkeitä, koordinaatiota, reppujuoksua, hiihtoa ja uintia. Eklund kokee uinnin olevan hänelle haastavin osuus, mutta siinäkin harjoittelu on tuottanut tulosta.

– Uintitaitoni on kehittynyt todella paljon. Alussa pystyin uimaan yhtäjaksoisesti noin 200 metriä, mutta nyt jo noin 600 metriä, pari kuukautta harjoitellut Eklund paljastaa.

Yleiskunnon lisäksi terveydentilan ja näön tulee olla hyvällä tasolla. Karsivia tekijöitä laskuvarjojääkäriksi ovat muun muassa monet lääkehoitoa vaativat sairaudet ja allergiat, sekä esimerkiksi astma ja keliakia.

Laskuvarjojääkäriksi hakee vuosittain noin 500 henkeä. Heistä valitaan 60-80 soveltuvinta.

Tähtäimessä toiminnallinen ura

Idean laskuvarjojääkärikoulutuksesta Eklund sai sosiaalisesta mediasta. Punainen baretti olisi luonnollinen alku hänen uralleen.

– Minua kiinnostaa fyysisesti ja henkisesti haastava ura. Haluan olla kovakuntoinen jätkä, Eklund kertoo.

Varusmiespalveluksen jälkeen hänen tavoitteenaan on pyrkiä erikoisjääkärikurssille. Kurssi valmistaa vaativissa sotilaallisissa tehtävissä työskentelyyn.

Eklund on pohtinut myös uraa muissa varusteissa kuin armeijan vihreissä.

– Olen kiinnostunut myös esimerkiksi Karhuryhmässä tai palomiehenä työskentelemisestä, Eklund paljastaa.

Oppeja konkareilta

Erikoisjoukkoihin pyrkiessä vinkit aiemmin erikoisjoukoissa palvelleilta ovat kultaa arvokkaampia. Eklund onkin päässyt juttelemaan sattumalta tapaamiensa entisten laskuvarjojääkäreiden kanssa ja kysynyt neuvoa, miten valintakokeisiin kannattaisi valmistautua.

KorpiTrainingin valmennuskurssin valmentajina toimii myös entisiä erikoisjoukoissa palvelleita, ja heidän kanssaan pystyy keskustelemaan chat-toiminnon kautta.

– Sen, mihin ei lue vastausta usein kysytyissä kysymyksissä, voi kysyä valmentajilta, Eklund kertoo.

Kansanopistokin näki mahdollisuuden

Potentiaali sotilasalalle tähtääville tarkoitetuissa kursseissa on huomattu myös kansanopistoissa. Esimerkiksi Ilmajoella sijaitsevassa Etelä-Pohjanmaan Opistossa on aloitettu uusi Poliisi-, pelastus- ja sotilasala -linja. Korpisaaren säätiön ylläpitämä opisto on maan suurimpia ja vanhimpia kansanopistoja.

Kurssi tähtää kyseisten oppilaitosten pääsykokeiden läpäisyyn antaen laaja-alaista valmennusta.

Jo aiemmin kansanopistolla oli lukuvuoden kestävä kurssi, joka tähtäsi poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeiden läpipääsyyn. Kurssin sisältöä on nyt laajennettu, mutta kestoa lyhennetty lukukauteen.

– Näyttää siltä, että se oli hyvä ratkaisu. Ryhmässä on mukava määrä erittäin motivoituneita opiskelijoita, opiston kehittämispäällikkönä ja linjan vastuuopettajana toimiva, entinen Ruotuväen toimittaja Päivi Sirkka sanoo.

Kurssilla on Sirkan mukaan myös esimerkiksi erikoisjoukkokurssille pyrkimistä harkitsevia opiskelijoita.