Taakankannolla testataan kestävyyttä
Suomen suurimmaksi kuntokouluksi itsensä mieltävä puolustusvoimat uudistaa ammattisotilaidensa kuntovaatimuksia. Jo ennestään tuttujen lihaskunto- ja juoksutestien kaveriksi tulee nopeatempoinen taakankantotesti.
Puolustusvoimat tarvitsee riveihinsä liikunnallisia, fyysisesti toimintakykyisiä ja aktiivisia sotilaita. Vaikka teknologian rooli on noussut entistä suurempaan rooliin, vaaditaan taistelijoilta edelleen hyvää kuntoa. Tehtävien edellyttämä riittävä fyysisen kunnon taso todetaan ennen virkaan nimittämistä. Fyysisen toimintakyvyn kehittäminen onkin myös uusien ammattisotilaiden kuntotestien ja -vaatimusten lähtökohtana.
Taistelijoiden on pystyttävä liikkumaan helposti vaihtelevassa maastossa taistelukentän huonoissakin olosuhteissa. Taisteluissa on hallittava fyysistä ja psyykkistä painetta pitkäkestoisissakin tilanteissa. Myös johtajilla on oltava välineet, tietämys ja osaaminen kehittää ja ylläpitää oman joukkonsa fyysistä toimintakykyä. Uusien kuntovaatimusten tavoitteena on kehittää ammattisotilaiden kuntoa entisestään riippumatta siitä onko työympäristönä Pääesikunnan toimisto tai tulenarka kriisinhallinta-alue.
Ruotuväki kävi seuraamassa Pääesikunnan liikuntatiloissa järjestettyä kuntotestiä. Aluksi vuorossa olivat jo entuudestaan tutut lihaskuntotestit: pituushyppy, etunojapunnerrukset ja istumaannousut.
Aiemmin kestävyys- ja lihaskuntotesteistä laskettiin kuntoindeksi, jonka vähimmäismäärä piti olla 1,5. Uudistuksen myötä se poistuu käytöstä ja tilalle tulee ikä- ja sukupuolineutraalit minimivaatimustasot ja porrastetut tehtäväkohtaiset tavoitetasot. Nykyään sotilaan kestävyys määräytyy suoraan testituloksista, jotka annetaan samoilla kriteereillä kaikille osallistujille.
– Ammattisotilaan tehtäviä ei ole osoitettu sukupuolen tai iän mukaan, joten vaatimukset ja tavoitteet ovat myös sukupuoli- ja ikäneutraaleja. Poikkeuksena on UKK-kävelytestin tuloksen laskeva kaava, jossa nämä ovat, toteaa puolustusvoimien liikuntapäällikkö majuri Lasse Torpo.
Nykyään ammattisotilaiden kestävyys määräytyy suoraan testituloksista. Kuntoindeksin laskemisesta on luovuttu.
Tavoitetasot jakautuvat tehtävittäin yhteensä viiteen tasoon, joissa sotilaan on saavutettava vähittäisvaatimus. Ensimmäisen kuntovaatimustason sotilaiden, eli pääasiassa toimistotyötä päivittäin tekevien, on saavutettava vähintään viisi punnerrusta, kymmenen vatsalihasliikettä sekä pystyttävä hyppäämään puolitoista metriä. Lihaskuntotestin pisteet lasketaan kertomalla vauhdittoman pituushypyn tulos kahdellakymmenellä. Siihen lisätään istumaannousujen ja etunojapunnerrusten toistomäärä. Testit koskevat kaikkia ammattisotilaita. Vaatimukset koskevat myös 55 vuotta täyttäneitä.
Toinen taso on tarkoitettu sotilaille, joiden toimenkuvaan kuuluu sisätyön lisäksi välillä myös ulkotyötä. Kuormitusta voi tulla yhtäjaksoisesti noin 2-4 tuntia. Tällöin myös kuntovaatimukset nousevat verrattuna ensimmäiseen tasoon, joten myös kuntotestissä soturilta odotetaan parempaa suoritusta.
Kolmannen tason vaatimukset koskevat taistelijoita, jotka ovat jatkuvan kuormituksen alla ulkotöissä. Yhtäjaksoisesti kuormitus kestää yli neljä tuntia.
Neljännellä tasolla kuormitus on raskasta, sillä sotilas liikkuu taisteluvarustus päällä. Viimeinen taso määräytyy tehtäväkohtaisesti.
Taakankanto on uusi tuttavuus, jolla testataan ammattisotilaiden kestävyyttä lihaskuntotestin yhteydessä. Vaikka testi on uusi puolustusvoimille, samankaltaisia testejä käytetään muun muassa Iso-Britannian, Itävallan ja Uuden-Seelannin asevoimissa.
Ammattisotilaiden lihaskuntotestin yhteydessä suorittaman testin tarkoituksena on arvioida anaerobista kestävyyttä, puristusvoimaa, lihashallintaa ja sitkeyttä.
Tehtävänä on kantaa molemmissa käsissä 20 kiloa painavaa kahvakuulaa. Kuulien kanssa liikutaan ympäri aluetta, joka on merkattu esimerkiksi muovikartioilla. Merkkien etäisyys on viisi metriä. Yksi kokonainen kierros on pituudeltaan jopa 10 metriä. Testin tulokset muodostuvat kuljetusta metrimäärästä 90 sekunnin aikana. Taakankantotestiin osallistuminen on siviilihenkilöille vapaaehtoista, mutta ammattisotilaille pakollista.
– Testi mittaa anaerobista kestävyyttä. Olin itse suunnittelemassa testiä, mutta en ole vielä tehnyt lihaskuntotestiä ja taakankantotestiä. Eli vastaava suoritus on toki tehtynä useita kertoja eri painoilla ja eri mittaisina. Testi kuvaa hyvin evakuointia paareja kantaen, Torpo toteaa.
Testissä käytettävien kahvakuulien on puolustusvoimien mukaan oltava ehdottomasti Suomen painonnostoliiton kahvakuulaurheilun kilpailusääntöjen määräysten mukaiset ja niitä on kannettava paljain käsin ilman apuvälineitä, kuten hanskoja. Myös teipin tai minkään muun pitoa lisäävän aineen kiinnittäminen kahvoihin tai käsiin on ehdottomasti kielletty.
Taakankantotestissä tehtävänä on kantaaa molemmissa käsissä 20 kiloa painavaa kahvakuulaa mahdollisimman monta metriä 90 sekunnin aikana.
Kehityskeskustelut ja esimiestyö liitetään myös uudistuksessa aiempaa monipuolisemmin kiinni kuntotavoitteisiin. Sotilaat, jotka eivät pääse vaaditulle tasolle, saavat henkilökohtaisen, viikoittain toteutettavaksi tarkoitetun, kunto-ohjelman.
Johdetun viikkoliikunnan määrä on noin 2-3 tuntia riippuen tehtävistä ja esimiehestä.
Kansallisissa liikuntasuosituksissa 18–64-vuotiaita kehotetaan harrastamaan viikossa lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Myös rasittava liikunta tai reipas liikunta ovat tärkeitä. Kannattaa myös aina välillä nousta näytön ääreltä ja pitää taukoja, sekä harrastaa kevyttä liikuntaa.
Puolustusvoimissa ammattisotilailla ja siviilityöntekijöillä on henkilökohtainen vastuu huolehtia kunnostaan. Työntekijän on esimerkiksi kerrottava esimiehelle, jos toimintakyky on rajoittunut nykyisissä tehtävissä.