Svinhufvudin epäonnisesta pakoyrityksestä tuli täyteen sata vuotta
Sata vuotta sitten pääministeri Svinhufvud yritti paeta punaisten valtaamasta Helsingistä. Hän nousi elämänsä ensimmäistä kertaa lentokoneeseen, mutta kone teki hätälaskun merijäälle.
Helmikuussa 1918 senaatin puheenjohtaja eli silloinen pääministeri Pehr Evind Svinhufvud piilotteli eri asunnoissa punaisten valtaamassa Helsingissä. Valtiojohto oli uhattuna, muun muassa kansanedustaja ja kenraali oli murhattu.
Entinen laivastoupseeri Yrjö Roos halusi päästä Helsingistä valkoisten puolelle, ja yhdessä Hermannin merilentoaseman päällikkö Väinö Mikkolan kanssa he päättivät lentää Vaasaan. Koneessa oli kuitenkin jäljellä vielä yksi paikka. Aktivisti, joka oli myös toiminut Mikkolan lääkärinä keksi, kenet sinne voisi laittaa, kertoo professori Martti Häikiö.
Häikiön kirjan Suomen leijona – Svinhufvud itsenäisyysmiehenä (Docendo 2017) mukaan Svinhufvud epäröi, sillä ei ollut koskaan aiemmin lentänyt. 5. helmikuuta hänet kuitenkin noudettiin Venäjän lippua kantaneella autolla.
Kaiken varalta keksittiin peitetarina, jonka mukaan kyydissä olisi Svinhufvudin sijaan polttoöljylaitoksessa Bakussa työskennellyt "insinööri Pettersson". Pettersson haluaisi lentomatkalle, ja maksuna siitä hän sitten myöhemmin antaisi lentoaseman autoon uuden renkaan. Svinhufvudille laitettiin vielä päähän silmälasit ja hänen viiksensä lyhennettiin sekä värjättiin mustiksi.
Kone nousi Hermannin lentoasemalta ilmaan, mutta jo Kulosaaren kohdilla moottori alkoi käydä epätasaisemmin. Häikiön mukaan jäähdyttimessä ei ollut tarpeeksi spriitä, jolloin vesi jäätyi. Kone laskeutui meren jäälle. Svinhufvud jatkoi piileskelyä Helsingissä, ja 3.3.1918 hän pakeni onnistuneesti Tallinnaan kaapatulla jäänmurtaja Tarmolla.
Häikiö kertasi tapahtumien kulun P.E. Svinhufvudin muistosäätiön järjestämässä seminaarissa. Samassa tilaisuudessa myös kenraalimajuri evp. Heikki Nikunen kertasi, että Suomen ilmavoimat syntyi sisällissodan aikana.
– Ilmavoimien ensimmäinen kone tuli Ruotsista kreivi Eric von Rosenin lahjoittamana, Nikunen valaisi.
Von Rosen ansaitsi Mannerheimiltakin kiitosta kymmenennessä päiväkäskyssä, ja lahjoituskoneen luovutuspäivästä 6.3. tuli Ilmavoimien vuosipäivä. Lisäksi von Rosenin onnenmerkistä, hakarististä, tuli Ilmavoimien symboli.
Sisällissota on myös taustasyynä sille, miksi Suomessa on yksi maailman vanhimmista ilmavoimista: Nikusen mukaan se perustettiin suoraan omaksi puolustushaarakseen osin siksi, koska sodan aikana pyrittiin tehokkuuteen. Muualla ilmavoimat toimi usein vielä pitkän aikaa osana maavoimia.
