Suurvallat ja pandemia lisäävät kiinnostusta EU:n puolustukseen
Suurvaltojen eli Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän viimeaikainen toiminta sekä koronapandemia ovat lisänneet kiinnostusta Euroopan unionin puolustuksen kehittämiseen. Tämä kävi ilmi EU-komission Suomen edustuston 4. kesäkuuta järjestämässä paneelikeskustelussa.
Yksi syy puolustusasioiden merkityksen nousuun Euroopan unionissa on turvallisuusympäristön muutos. Näin arvioi verkkopaneelikeskusteluun osallistunut EU-komission puolustus- ja avaruusteollisuuspääosaston pääjohtaja Timo Pesonen.
Pesosen pääosaston perustaminen on yksi esimerkki puolustuksen merkityksen noususta. Taustalla turvallisuusympäristön muutoksessa ovat muun muassa EU:n ja Yhdysvaltojen suhteen eläminen, Kiinan nousu, terrorismi ja teknologinen kilpailu. EU:n satelliittipaikannusjärjestelmä Galileo on esimerkki Euroopan toimintakyvyn vahvistamisesta teknologian avulla.
EU satsaa puolustukseen muun muassa Euroopan puolustusrahaston avulla. Pesonen korosti, että se ei palvele vain suuria jäsenmaita, joilla on vahvaa puolustusteollisuutta, vaan se tarjoaa kaikille jäsenmaille ja niiden pienille ja keskisuurille yrityksille myös mahdollisuuksia saada rahoitusta. Yhdysvalloissa vastaavaa rahoitusta on jo ollut olemassa.
Euroopan teknologisen riippumattomuuden kehittäminen ei Pesosen mukaan ole suunnattu ketään vastaan. Hän huomautti, että EU:n puolustusrahaston rahoituksen avulla kehitetyt hankkeet ovat myös sotilasliitto Naton käytössä.
Koronapandemia osoitti puutteita EU:n huoltovarmuudessa. Euroopan hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen totesi, että pandemiaa olisi voitu hoitaa globaalisti yhdessä, mutta siitä syntyikin uusi alusta kilpailulle, eikä yhdessä kohdattava haaste. Suurvallat etsivät EU:sta sen avulla heikkoja lenkkejä, minkä takia unionin jäsenmaiden pitäisi pitää huomio kaikille yhteisissä kehitysprojekteissa.
EU:n perussopimukset eivät vielä tunne unionin puolustusta sen alueen ja kansalaisten puolustamisena eli ne eivät anna unionille toimivaltuuksia. Tiilikainen kaipasi EU:ta määrittelemään tarkemmin, mikä unionia uhkaa ja miten uhkiin vastataan eli suoraviivaisempaa toimivaltuuksien määrittelyä.
Jean Monnet –professori ja muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Hanna Ojanen arvioi, että puolustusulottuvuuden nousu on muuttanut EU:ta. Britannian lähtö unionista myös poisti jarrun puolustuksen kehittämiseltä. Hän huomautti, että EU ei kuitenkaan sovi tavallisen puolustusliiton muottiin, koska se ainoa ylikansallinen toimija.
