Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia

Kuvassa Pekka Haavisto, Sanna Marin ja Antti Kaikkonen pitämässä tiedotustilaisuutta.

Sanna Marin sanoi tiedotustilaisuudessa, että Euroopan unioni on yhtenäisempi kuin koskaan, kun vastaavasti Venäjä on yksinäisempi kuin koskaan.

Suomi vie monien muiden tavoin aseita Ukrainaan – kuinka tehokkaasti Ukraina saa kaiken avun hyödynnettyä?

Konsta Tourunen

Kansallisen puolustuksen yksikön johtaja arvioi, että Ukrainan voi olla vaikea koordinoida maahan virtaavia aseita. Puolustusministeriön mukaan Suomen luovuttama materiaali tullaan korvaamaan jollain aikavälillä.

Suomi päätti eilen viedä Ukrainaan 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 rynnäkkökiväärin patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 70 000 taistelumuonapakkausta. Sunnuntaina puolustusministeriö tiedotti, että Suomi lähettää 2 000 luotisuojaliiviä, 2 000 komposiittikypärää, 100 kappaletta paareja sekä kaksi ensihoitoasemaa.

Puolustusministeriön mukaan aseet viedään kahdessa erässä. Osa lähtee liikkeelle jo tänään.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan Suomi huomioi päätöksenteossa omat puolustusmateriaalitarpeensa, ja päätti sen pohjalta, mitä on mahdollista antaa omien tarpeiden kärsimättä.

– Lyhyemmällä välillä materiaali on sellaista, josta oli mahdollisuus luopua. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi tarpeetonta materiaalia, vaan se tullaan jollain aikavälillä korvaamaan, puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikön johtaja Sami Nurmi avaa.

Toisaalta Kaikkonen kertoi tiedotustilaisuudessa, että myös Ukrainan toiveet on kuultu, ja Puolustusvoimien kanssa on käyty keskusteluja siitä, "mikä olisi mielekäs ja hyvä tapa tukea Ukrainaa". Nurmen mukaan keskusteluja käytiin sekä Pääesikunnan että Logistiikkalaitoksen kanssa.

– Puolustusvoimien asiantuntemus on tässä ratkaisevaa. Logistiikkalaitos on käytännöntoimeenpanija ja he ovat hoitaneet sen erittäin hienosti ja ammattimaisesti, Nurmi sanoo.

Suomi on myös ollut yhteydessä muihin Pohjoismaihin.

– Pohjoismaat ovat käyneet keskusteluja, jotta luovutettava materiaali olisi määrällisesti ja laadullisesti samalla tasolla suhteutettuna maiden kokoon.

Suunnanmuutoksia asevientiin asennoitumisessa

Kaikkonen arvioi, että suhtautuminen asevientiin on muuttunut Euroopassa.

– Varsinkin Saksan linjanmuutos on erittäin merkittävä. Meidän läheisistä kumppaneista voi myös todeta, että Ruotsin sunnuntainen päätös on sekin merkittävä suunnanmuutos, Kaikkonen sanoi.

Ukrainaan virtaa nyt siis aseita monelta suunnalta – miten maa saa hyödynnettyä kaiken tehokkaasti?

– Se on varmasti erittäin iso kysymys. En tiedä heidän puolelta yksityiskohtia, mutta voin kuvitella, että se on suuri haaste. Monet maat ovat päättäneet apua antaa, ja materiaalivirtojen koordinointi ja hallitseminen tulee varmasti olemaan erittäin iso haaste, Nurmi pohtii.