Suomi vastaa Ranskan avunpyyntöön 170 sotilaalla
Suomi lähettää noin 170 sotilasta Libanoniin osaksi ranskalaista pataljoonaa. Ranska lähetti marraskuussa 2015 EU-maille avunpyynnön Pariisin terrori-iskujen jälkeen.
Vastauksena Ranskan avunantopyyntöön suomalaiset rauhanturvaajat korvaavat 1. huhtikuuta 2017 alkaen yhden yksikön Unifil-operaation komentajan ranskalaisessa reservipataljoonassa.
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko kertoo, että yhteistyö on toiminut Ranskan kanssa.
– Nyt ollaan selvitelty teknisiä asioita, sitä miten suomalainen komppania voidaan liittää osaksi ranskalaista pataljoonaa. Meillä on ollut tähtäin ja yhteisymmärrys koko ajan Ranskan kanssa siitä, että näin voidaan menetellä.
Libanonissa on tällä hetkellä noin 350 suomalaisrauhanturvaajaa. Suomi on osallistunut YK:n johtamaan Unifil-operaatioon yhteistyössä irlantilaisten kanssa. Mukana on ollut myös virolaisia rauhanturvaajia toukokuusta 2015 lähtien.
YK:n maajoukkojen vastuulla on Etelä-Libanonin Litanijoen sekä Libanonin ja Israelin rajalla kulkevan sinisen linjan välinen alue. Lisäksi merikomponentti tukee Libanonin laivastoa maan aluevesillä.
– Komentajan reserviin lähtevän joukon toiminta-alue kattaa koko Unifilin alueen. Tähän asti on toimittu vain yhden pataljoonan vastuualueella, joka on vain pieni osa Unifilin vastuualuetta, Hulkko selventää.
Muuten yksittäisen sotilaan tai ryhmän tehtävät eivät tule Hulkon mukaan eroamaan nykyisistä. Tehtävinä on avustaa Libanonin väestöä, tukea maan asevoimia ja valvoa sinistä linjaa, jotta alueelle saataisiin turvallinen ja vakaa ympäristö.
– Kyseessä on reservitehtävä, jossa valmistaudutaan toimimaan kaikkien pataljoonien alueilla. Jos siellä tarvitaan lisävoimaa tai -apua, Unifilin komentaja voi käyttää tätä ranskalaista pataljoonaa haluamassaan suunnassa vahvistamaan kyseisen joukon toimintaa.
Suomalais-irlantilaisen pataljoonan johtovastuu vaihtuu lähiaikoina takaisin Irlannille, jolloin suomalaisten vahvuus Libanonissa vähenee noin puoleen. Ensi keväänä alkavan tehtävän myötä vahvuus palaa ennalleen.
Unifilin keskeisimpänä tavoitteena on se, että vastuu Etelä-Libanonin alueen turvallisuudesta voitaisiin luovuttaa maan asevoimille ja turvallisuusviranomaisille.
Operaatio aloitettiin Libanonissa vuonna 1978. Suomi osallistui operaatioon ensimmäistä kertaa vuonna 1982 ja ollut sittemmin mukana neljällä vuosikymmenellä. Vuosien varrella jopa 11 000 suomalaista on osallistunut operaatioon.
Ulkoasiainministeriössä YK-kriisinhallinnasta vastaava vastuuvirkamies Hanna-Leena Korteniemi kertoo, että Unifil-operaation laajennuksesta koituvat kustannukset ovat Suomelle ensi vuonna noin 18 miljoonaa euroa.
Vuonna 2018 summa on noin 16,6 miljoonaa. Yhteensä Unifil-panos tulee olemaan vuonna 2017 noin 34,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 noin 36,6 miljoonaa euroa
– Meillä on parhaillaan Libanonissa johtovaltiovastuu suomalais-
irlantilaisessa pataljoonassa, joten kustannukset ovat olleet suuremmat.
Vuosittainen budjetti riippuu luonnollisesti siitä, kuinka paljon sotilaita lähetetään rauhanturvaamistehtäviin. Lisäksi budjetissa on varauduttu operaation purusta ja materiaalihuollosta tuleviin kustannuksiin.
Operaatioon käytettävät rahat tulevat ulkoministeriön sekä puolustusministeriön budjettimomenteilta.
– Nyt tehty operaatiopäätös on huomioitu vuoden 2017 täydentävässä talousarvioesityksessä. Seuraavien vuosien osalta kustannukset ovat sisällytetty vuosien 2018–2021 budjettikehysehdotukseen, Korteniemi valaisee.
Libanonin kriisinhallintaoperaatiomenot ovat tällä hetkellä suurin yksittäinen menoerä suomalaisten kriisinhallintajoukkojen kustannuksista. Korteniemi korostaa, kuinka tärkeää Ranskan poikkeukselliseen avunpyyntöön vastaaminen oli.
– Suomi on harjoittanut hyvin aktiivista rauhanturvaamista ja kriisinhallintaa ja osallistuminen Unifil-operaatioon on linjassa tämän suhteen.
Päätöksenteko eteni normaalilla menettelyllä. Tasavallan presidentti sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta kävivät asiasta keskustelua Ranskan avunpyynnön jälkeen.
Kun asia linjattiin, annettiin sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukainen selvitys Eduskunnalle. Ulkoasianvaliokunta hyväksyi oman lausuntonsa ja puolustusvaliokunta käsitteli asian, minkä jälkeen osallistumispäätös eteni presidentin sekä valtioneuvoston käsittelyyn.
