Suomi ryhtyy hybridikeskuksen isäntämaaksi – ”Jäsentensä johtama”
Termi ”hybridisodankäynti” levisi niin poliittiseen kuin tavalliseen kielenkäyttöön Venäjän valloitettua Krimin niemimaan keväällä 2014. Nyt Suomeen ollaan perustamassa hybridiosaamiskeskusta.
Viime syksynä Suomen hallitus päätti olevansa valmis perustamaan hybridiosaamiskeskuksen Suomeen. Edellytyksenä tälle oli riittävä määrä osallistuvia maita. Taustalla päätökselle oli edellisen kevään EU:n tiedonanto sekä EU:n ja Naton yhteisjulistus, jossa tuotiin esille tarve perustaa hybridiosaamiskeskus. Suomi nähtiin hyvänä isäntämaana muun muassa korkean osaamisen ja arvostetun kokonaisturvallisuuden vuoksi. Hybridiuhkien keskuksen projektipäälliköksi nimitettiin marraskuussa Suojelupoliisin osastopäällikkö Matti Saarelainen, joka toimii tehtävässään puolen vuoden ajan. Hybridiosaamiskeskus perustetaan Suomeen yhteistyössä muiden perustamisesta kiinnostuneiden valtioiden kanssa.
– Käytännössä perustaminen tarkoittaa sitä, että keskus toimii jäsentensä johtamana, monikansallisena osaamiskeskuksena, jonka sihteeristö toimii Suomessa.
Tarkkaa sijaintia hybridiosaamiskeskukselle ei ole vielä päätetty. Sihteeristö tulee työllistämään noin kuusi tai seitsemän henkilöä, jotka jäsenmaat lähettävät asiantuntijoistaan. Keskus on kuitenkin toimintatavoiltaan verkostomainen, minkä vuoksi se tulee työllistämään enemmän kuin ainoastaan sihteeristössä työskentelevät. Itse hybridiosaamiskeskuksen perustamiskeskusteluissa on ollut mukana kuusitoista valtiota sekä EU ja Nato. Hybridiuhkiin varautuminen edellyttää laajaa yhteistyötä, jota on tarkoitus tehdä sekä Euroopan unionin instituutioiden että Naton sihteeristön kanssa.
– Käytännön yhteistyökysymykset kuitenkin pohditaan myöhemmin keskuksen työsuunnitelmien yhteydessä, Saarelainen vakuuttaa.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, everstiluutnantti Torsti Astrén näkee hybridisodankäynnin koskevan kaikkia.
– Tässä toiminnassa sotilaallinen puoli on vain yksi osa. Siinä yhdistyy politiikka, puolustuksellinen osuus, talous, teknologia, sosiaalinen ja henkinen puoli, se koskettaa kaikkia. On siis luonnollista, että hybridiosaamiskeskus sijoitetaan Suomeen, sillä olemme kärkiosaaja muun muassa kokonaisturvallisuuden vuoksi ja täten pystymme tuomaan paljon lisää hybridiosaamiskeskukseen, Astrén pohtii.
Hybridisodankäynti sijoittuu sodan ja rauhan välimaastoon, niin sanotusti sen harmaalle alueelle. Hybridisodankäynnin käsitteen nosti esiin sotilasliitto Nato kesällä 2014 sanoen Venäjän käyvän Ukrainassa hybridisotaa. Venäjän valloittaessa Krimin niemimaan, oli käytössä epätavanomaisia sodan keinoja, kuten tunnuksettomat taistelijat ja informaatiovaikuttaminen. Tämä herätti pohti-maan, olisiko tarvetta hybridiosaamiskeskukselle, jossa hybridiuhkia pystyttäisiin havaitsemaan ja torjumaan entistä paremmin.
Hybridiosaamiskeskuksen valmistelu on ollut poikkihallinnollista. Sen valmisteluissa ovat olleet mukana ulkoasiainministeriö, valtioneuvoston kanslia, Suomen puolustusministeriö sekä sisäministeriö. Budjetiksi on suunniteltu alustavasti noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Rahoitus tapahtuu jäsenmaksuilla ja Suomi isäntämaana kattaa kuluista noin puolet. Tällä hetkellä hybridiosaamiskeskuksen osalta luonnostellaan perustamissopimusta ja valmistaudutaan sen allekirjoittamiseen.
– Tavoitteenamme on, että keskus olisi toimintavalmis vuoden 2017 loppuun mennessä, Saarelainen kommentoi.
Uhkia, joita osaamiskeskus saattaa kohdata, voidaan ennakoida ymmärtämällä ja tunnistamalla paremmin niitä ilmiöitä, jotka voivat muodostaa hybridiuhkan. Samalla tulee vähentää myös niitä haavoittuvuuksia, joita hybriditoiminnassa voidaan käyttää hyväksi. Tällaisia uhkia voivat olla esimerkiksi teknologian hyväksikäyttöön liittyvät haasteet.
Hybridiosaamiskeskuksen tarkoituksena on voida auttaa jäsenmaita hybridiuhkien havaitsemisessa ja torjunnassa muun muassa koulutuksen, harjoitusten, analyysin ja tutkimusten avulla.
