Suomi parantaa valmiuttaan uudella CBRNE-strategialla
Uusi strategia painottaa väestön suojaamisen tärkeyden lisäksi myös kansainvälistä ulottuvuutta.
Puolustusministeriö on julkaissut uuden CBRNE (Chemical, Biological, Radioactive, Nuclear, Explosive) -strategian Suomelle. Strategia kokoaa yhteen toimet, joilla varaudutaan kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisten aineiden, ydinmateriaalien sekä räjähteiden käytöstä aiheutuviin uhkiin.
– Meillä täytyy olla suunnitelmat valmiina erilaisia riskejä varten, puolustusministeri Antti Häkkänen linjaa tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan hybridisodankäynnin uhka on muuttunut todennäköisemmäksi. CBRNE-iskun kohde voisi vaihdella yksittäisestä henkilöstä laajaan alueeseen. Kohteena voivat olla myös elintarvikkeet ja juomavesi sekä siihen liittyvä infrastruktuuri.
Häkkäsen mukaan CBRNE-uhkien torjunta on keskeinen osa myös laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautumista ja vastaamista.
– Tavoitteena on suojata väestöä sekä varmistaa sotilasjoukkojen ja muiden viranomaisten toimintakyky mahdollisissa CBRNE-tilanteissa. Tämä kaikki edellyttää laaja-alaista yhteistyötä kansallisesti sekä erityisesti Naton ja EU:n puitteissa.
Strategian avulla pyritään parantamaan uhkien havaitsemista ja torjuntaa sekä tilanteiden hallintaa ja jälkitoimia.
Samalla tarkoituksena on tiivistää kansainvälistä yhteistyötä ja aiheeseen liittyvää koulutusta sekä harjoittelua. Strategian halutaan ohjaavan ministeriöiden, virastojen ja muiden alan toimijoiden omaa sekä yhteistä suunnittelua ja toimintaa.
Strategian on päivittänyt poikkihallinnollinen, CBRNE-komiteasta sekä operatiivisista viranomaisista muodostettu kirjoittajaryhmä.
Ryhmä laatii myös strategian yksityiskohtaisemman toimeenpanosuunnitelman viranomaiskäyttöön. Edellinen strategia julkaistiin sisäministeriön johdolla vuonna 2017.
