Suomi on valmiudessa kansainvälisiin tehtäviin
Suomen kansainvälinen valmiusjoukko läpäisi jälleen Naton suorituskykyarvioinnin. Hyväksytyt joukot voidaan nimetä Naton nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoroon.
Naton suorituskykyarvioilla arvioitiin 8.–11. järjestetyissä harjoituksissa Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon (SKVJ) koulutettavat Porin prikaatin 1. jääkärikomppania. Arviointi oli osana viikon 45 kriisinhallintaharjoitusta.
Jääkärikomppania läpäisi arvioinnin: tuloksissa todettiin, että joukkojen suorituskyky ja yhteneväisyys ovat korkealla tasolla ja riittäviä Naton nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoroon haluttaessa liittämistä varten.
Harjoituksia johtaneen Satakunnan jääkäripataljoonan komentajan, everstiluutnantti Risto Kohosen mukaan harjoitus ja toteutettu arviointi menivät suunnitelmien mukaan ja kaikki määritetyt tehtävät saatiin suoritettua.
Naton kouluttama suomalaisista ja kansainvälisistä arvioitsijoista koostuva ryhmä suoritti arvioinnit. Laajat tulokset jäävät suomalaisten käyttöön, ja tason todennus lähetetään Natoon.
Arvioitavassa joukossa oli mukana alle 200 varusmiestä, minkä lisäksi harjoituksen eri vaiheessa oli maalitoiminnassa noin 50 varusmiestä. Harjoituksessa operoitiin Säkylän harjoitusalueella sekä Oripään lentokentän alueella. Käytössä oli harjoitusampumatarvikkeita, ja harjoituksiin liittyi melua aiheuttavaa helikopteritoimintaa sekä valoisalla että pimeällä.
Arvioinnissa mitattiin SKVJ-koulutetun jääkärikomppanian suorituskykyä korkean riskitason kriisinhallintaoperaatiossa. Arvioitavia toimintoja olivat muun muassa kohteen suojaaminen ja tukikohdan perustaminen, aluevalvonta, etsintäoperaatio sekä jääkärikomppanian taistelu.
Suomen kansainvälinen valmiusjoukkokoulutus toteutetaan Porin prikaatissa. Koulutukseen on mahdollista hakea seuraavan kerran keväällä 2023.
Tarkka itsearviointi on tie kehitykseen
Porin prikaatin kouluttama kansainvälinen valmiusjoukko arvioidaan NEL2-arvioinnilla (Nato Evaluation Level 2). Niin tehtiin tälläkin kertaa. NEL2 on vakioitu arviointiprosessi, jota Naton kumppanit hyödyntävät.
– Tämä on Naton kumppaneiden ja puolustusliiton välille luotu arviointiprosessi, joka käytännössä vastaa täysin Naton omien joukkojen valmiuden ja suorituskyvyn arvioivaa prosessia, Kohonen avaa.
– Arviointiprosessi on kaksiportainen: ensimmäinen taso on yhteensopivuus ja toinen tarkastelee suorituskykyä laajemmin. Prosessi uusitaan kolmen, tulevaisuudessa mahdollisesti neljän vuoden välein, että arvio pysyy voimassa.
Kohonen painottaa, että NEL2 SKVJ:lle on nimenomaan itsearviointityökalu, jolla todetaan, onko koulutusten laatu pysynyt oletetulla tasolla. Samalla tuloksista saa tarkkaa, rakentavaa ja laaja-alaista palautetta, josta voidaan nähdä kehityksen kohteet ja mahdolliset muutokset suorittamisessa.
– Se, että arvioidaan vakioidulla työkalulla ja että on myös ulkopuolisia arvioita, tietysti varmistaa laadullisen arvioinnin ja joukon tason nostamisen entisestään, Kohonen kiteyttää.
Poliitikot päättävät, milloin valmiusjoukkoja käytetään
Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkoihin asettamalla joukkopooliin kriisinhallintatehtäviin koulutettuja varustettuja joukkoja. Suomen lisäksi Ruotsi ja moni muu Naton kumppanimaa pitävät kansainvälisiä valmiusjoukkoja valmiusvuorossa.
– Tämä johtuu siitä, että se on yksi väylä myös harjoitella yhdessä ja valmentaa yhteistoimintakykyä, Kohonen valaisee.
Poliittinen puoli määrittää, mihin valmiusjoukkopooleihin nimitetään joukkoja. Arvioinnit toteavat vain sen, voiko joukkoja käyttää valmiusjoukkopooleissa. Myös valmiusvuorossa olevien joukkojen käytöstä päättää viime kädessä poliitikot.
