"Suomi on tällä hetkellä geopoliittisesti yksi tärkeimmistä valtioista Yhdysvalloille" – Suomen ja Yhdysvaltojen suhde nousi pääosaan presidenttifoorumissa

Nato-jäsenyyden vaikutus Suomen ja Yhdysvaltojen välisen suhteen kehittymiseen nousi esiin keskusteluissa.

Presidenttiehdokkaat suhtautuivat positiivisesti Suomen ja Yhdysvaltojen tiiviimpään puolustusyhteistyöhön Elinkeinoelämän valtuuskunnan presidenttifoorumissa. Kansainvälisen politiikan ajankohtaisista tapahtumista ja suomalaisten suhtautumisesta suurvaltoihin keskusteltiin tiistaina järjestetyssä tentissä.

Käynnissä olevat neuvottelut Suomen ja Yhdysvaltojen välisestä puolustusyhteistyösopimuksesta saivat presidenttiehdokkailta laajan tuen.

– Puolustusyhteistyösopimus on hyvin tärkeä, koska se täydentää jäsenyyttämme Natossa, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Olli Rehn sanoo.

Suomen ja Yhdysvaltojen suhteiden lähentyminen sai presidenttiehdokkailta jopa yllättäviä arvioita.

– Luulen, että Suomi on tällä hetkellä geopoliittisesti yksi tärkeimmistä valtioista Yhdysvalloille, kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb toteaa.

Yhdysvaltojen tuen mahdollinen heikentyminen huolestutti

Voimakas tukeutuminen Yhdysvaltoihin turvallisuuspolitiikassa sai myös kritiikkiä. Keskustelussa nousi esiin skenaario siitä, että tulevaisuudessa Yhdysvaltojen sisäpoliittisen tilanteen myötä tuki Euroopalle vähenisi.

– On tärkeää, että niin Suomi kuin Eurooppa voivat seistä omilla jaloillaan turvallisuuspolitiikassa, vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson huomioi.

Näkemys Yhdysvaltojen sisäpoliittisen tilanteen kehittymisestä Euroopan näkökulmasta negatiiviseen suuntaan herätti myös vastaväitteitä.  

– Ajattelen optimistisesti, että transatlanttinen yhteistyö Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä jatkuu retoriikasta huolimatta, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Pekka Haavisto sanoo.

Yhdysvaltojen pitkäaikainen toive eurooppalaisten Nato-liittolaisten puolustusmenojen lisäpanostuksista herätti osittaista vastakaikua paneelissa.

– Suomen puolustusmenot pitää saada yli kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, koska se on tärkeä viesti Yhdysvalloille ja Venäjälle, valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Mika Aaltola arvioi.

Pohjoismaiden painoarvon kasvaminen Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa herätti ehdokkaissa ajatuksia. 

– Suomen Nato-jäsenyys ja Ruotsin tuleva jäsenyys luovat aivan toisenlaisen turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden Pohjolaan, kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah arvioi.