"Harjoittelemalla varmistamme Naton ydinpelotteen uskottavuuden, turvallisuuden sekä vaikuttavuuden" – Suomi mukana liittokunnan ydinaseharjoituksessa

Kaksiviikkoiseen harjoitukseen osallistuu lentokoneita 14:stä Nato-maasta.

Suomi osallistuu Naton vuosittaiseen Steadfast Noon -ydinpeloteharjoitukseen 13.–24. lokakuuta. Harjoituksessa on osana suomalaisia F/A-18 Hornet -hävittäjiä ja esikuntaupseereita.

– Ydinpelotteeseen liittyvä työ on osa Naton jokapäiväistä toimintaa. Suomi on mukana suunnittelemassa ja tekemässä päätöksiä Naton ydinasepolitiikasta, joten on luonnollista, että osallistumme myös Naton vuotuiseen harjoitukseen, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoo.

Julkisuudessa olevien tietojen mukaan harjoitus järjestetään Pohjanmeren ympäristössä, ja isäntämaana toimii Alankomaat. Harjoitukseen osallistuu yhteensä 71 lentokonetta 14:stä maasta, esimerkiksi Yhdysvalloista ja Saksasta. Tietojen mukaan harjoitukseen lähtee neljä suomalaista Hornetia, jotka sijoitetaan harjoituksen ajaksi Tanskaan.

Steadfast Noon on Naton järjestämä vuosittainen ilmasotaharjoitus, jossa testataan taktisten ydinaseiden käyttöä hävittäjälentokoneilla. Yhdysvallat on sijoittanut taktisia B61-ydinpommeja Euroopassa Alankomaihin, Belgiaan, Saksaan, Italiaan ja Turkkiin. Harjoituksessa ei ole mukana oikeita ydinaseita.

Harjoitukseen osallistuu lentokoneita, jotka on suunniteltu ydinaseiden kuljettamiseen. Niiden tukena toimii myös tavanomaisia hävittäjiä, ilmatankkauskoneita sekä ilma-aluksia, jotka vastaavat esimerkiksi digitaalisen häirinnän toteuttamisesta.

Suomen käytössä olevat F/A-18 -hävittäjät eivät ole varustettavissa ydinaseiden kuljettamiseen, eikä tätä ominaisuutta ole myöskään tulevissa F-35 -hävittäjissä.

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei salli ydinaseiden tuomista maahan, ei Suomi Naton jäsenenä ole rajannut pois ydinasepelotteeseen osallistumista. Suomi on Nato-jäsenyytensä alusta asti ollut mukana Naton ydinasesuunnitteluryhmässä (engl. Nuclear Planning Group), jonka kokouksissa Suomea edustaa puolustusministeri.

– Viime kädessä Suomen puolustuksen tukena on koko Naton sotilaallinen voima mukaan lukien ydinpelote. Harjoittelemalla varmistamme Naton ydinpelotteen uskottavuuden, turvallisuuden sekä vaikuttavuuden. Näin Suomi on paremmin turvassa, Häkkänen sanoo.

Naton ydinpelotteen keskeisenä tavoitteena on säilyttää rauha, turvata liittokunnan toimintavapaus ja estää mahdolliset hyökkäykset sen jäsenmaita vastaan.

Puolustusministeriöstä kerrotaan, että ydinpelotteeseen liittyy keskeisenä elementtinä ”epämääräisyys”, eli ydinpelotteeseen liittyviä asioita ei avata juurikaan julkisesti, ja ne määritellään tarkoituksellisesti epämääräisesti. 

Nato on kertonut harjoituksesta julkisuuteen vuosittain, mutta yksityiskohtia ei jaeta juurikaan, eivätkä kaikki maat halua kertoa osallistumisestaan.