Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Daniel Averine

Ulkoministeriön apulaisosastopäälikkö Pekka Kaihilahti korosti Afganistanin tukemisen tärkeyttä Suomen kannalta.

Suomi mukana Afganistanin auttamisessa

Samuli Koski

Afganistanin kehitysyhteistyötä käsittelevään konferenssiin osallistuu noin 70 delegaattia eri valtioista. Tänään järjestetyssä taustatilaisuudessa käsiteltiin kokouksen poikkeuksellisia järjestelyjä ja kartoitettiin Afganistanin tilannetta.

Suomi järjestää 23.–24.11. Afganistan-apukonferenssin yhteistyössä Afganistanin hallituksen ja YK:n kanssa. Ministeritason konferenssi järjestetään poikkeusolosuhteiden vuoksi virtuaalisesti Genevestä käsin.

Sveitsiin paikan päälle lähtevät ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaan­kauppa­ministeri Ville Skinnari, jotka yhdessä Afganistanin ja YK:n edustajien kanssa johtavat muuten täysin virtuaalisen kokouksen. Kaksipäiväiseen konferenssiin on kutsuttu noin 70 valtioita.

Tänään järjestetyssä ulkoministeriön taustatilaisuudessa käsiteltiin Afganistanin tilannetta ja konferenssin sisältöä. Tilaisuudessa puhuivat ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Pekka Kaihilahti, Suomen Afganistanin suurlähettiläs Pekka Kosonen ja Suomen erityisedustaja Afganistan-konferenssissa, suurlähettiläs Janne Taalas.

– Tämä on varmaan läpinäkyvin apulupauskonferenssi koskaan: Osittain virtuaalisuuden takia kokous tulee näkymään YK:n suoratoistona kaikilla kielillä, lisäksi kokous näkyy Afganistanin yleisradion toimesta tulkattuna maan molemmille kielille. Jokainen halukas afgaani voi siis seurata kokousta, Janne Taalas lausui.

Taalas kertoi väkivallan lisääntyneen Afganistanissa ja osassa maata olevan käynnissä sotatila. Afganistanin tulevaisuuden epävarmuutta on myös lisännyt Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus yhdysvaltalaisten joukkojen vähentämisestä alueella.

Pekka Kaihilahti painotti Afganistanin tukemisen ja kehitysyhteistyön tärkeyttä myös Suomen kannalta. Hän sanoo Suomen pyrkivän hieman nostamaan rahallisen apulupauksensa määrää, joka on vuoden 2016 lupauksen mukaan ollut 28 miljoonaa euroa vuodessa.

– Meidänkin näkökulmastamme on erittäin tärkeää, että Afganistan ja sen lähialueet ovat vakaita. Meillä ei ole varaa räjähdyspisteessä olevalle alueelle jossa terroristit pystyvät olemaan suojasatamassa, ja jonka konfliktin monet seuraukset ulottuvat suoraan tänne asti, Kaihilahti kertoi.

Hän puhui maiden välisten yhteistyön merkityksestä, ja kuinka konferenssin järjestäminen on hyvä esimerkki Suomen korren kantamisesta kekoon. Järjestäjänä Suomi pystyy myös vaikuttamaan siihen, että "avun tulevaisuus tapahtuu puitteissa, jotka vastaavat arvojamme", ja että viimeisen 20 vuoden aikana saavutetut edistysaskeleet pystytään säilyttämään.

– Näihin kuuluvat ennen kaikkea naisten ja lasten oikeudet ja heidän asemansa parantaminen. Yksi merkittävimmistä saavutuksista on se, että tällä hetkellä kahdeksan miljoonaa lasta käy Afganistanissa koulua ja heistä 40 prosenttia on tyttöjä. Nämä saavutukset pitää pystyä varmistamaan, Kaihilahti korosti.

Suomen tuki Afganistanin kehitysyhteistyöhön vuosina 2002–2020 on ollut yhteensä 358 miljoonaa euroa. Valtaosa Afganistanin budjetista katetaan tällä hetkellä ulkomaisella tuella.