Suomi muisti virolaisia sotasankareitaan
Jatkosodassa Suomea puolustaneiden virolaisten palveluksen päättymisestä on 80 vuotta.
Taavetissa, Luumäen kunnassa vietetyssä Suomen-poikien Viroon paluun 80-vuotismuistojuhlassa kunnioitettiin Virosta tulleiden Suomen veteraanien muistoa ja perintöä. Virolaisten vapaaehtoisten tarinaa Suomessa vaalii Suomen-poikien perinneyhdistys ry kumppaneineen.
Yhdistys kertoo, että jatkosodassa Suomen puolustusvoimissa palveli noin 3 400 virolaista vapaaehtoista, joista suurin osa sai sotilaskoulutuksensa Taavetissa. Vasta palattuaan kotimaahansa elokuussa 1944 saivat nämä virolaiset nimekseen Suomen-pojat (viroksi soomepoisid).
Aloituspuheessaan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Risto Haimila lainasi luontevasti Suomen sodan ajan ylipäällikköä Carl Gustaf Emil Mannerheimiä, kuvatessaan Suomen ja virolaisten välistä ystävyyttä ja veljeyttä.
– Kun nyt Eestin urhoolliset vapaaehtoiset jättävät Suomen armeijan rivit miehuullisen taistelun jälkeen, seuraavat heitä ylipäällikön ja heidän suomalaisten aseveljien parhaat toivotukset rakkaudella ja kiintymyksellä heidän ja heidän isänmaansa kohtaloon.
Suomen-pojat tiesivät mistä taisteltiin
Merkkipäivänä Luumäessä Viroa edusti maan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalev Stoicescu, Viron Suomen suurlähetystö sekä Soomepoiste pärimusühing eli Viron Suomen-poikien perinneyhdistys.
Puolustusvoimia edusti tilaisuudessa Maasotakoulun johtaja, eversti Janne Mäkitalo.
Kunniavieras Kalev Stoicescu nosti tilaisuudessa esiin, että syyt Suomeen siirtymiselle keskellä maailmansotaa olivat samat: tuhannet virolaiset halusivat vapaaehtoisesti auttaa veljeskansaansa Suomea säilyttämään itsenäisyytensä maailman myllerryksessä.
Sota ja vieraiden suurvaltojen peräkkäiset miehitykset ja sortotoimet oli tuhonnut Viron valtion ja maan itsenäisyyden. Toivo oli, että Suomi voisi välttyä samalta kohtalolta. Suomen-pojat kertoivatkin taistelevansa "Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta".
Juhlapuheen antanut eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra muistutti juhlavieraita siitä, mitä esimerkiksi Neuvostoliiton miehitys tarkoitti Viron kohdalla.
– Miehitysvalta Virossa oli julmaa. Teloitukset, kyyditykset vankileireille ja pakolaisvirta länteen laskivat Viron väkilukua dramaattisesti, Kopra totesi.
Suomessa virolaisia sijoitettiin jatkosodassa pääsääntöisesti Merivoimiin ja Jalkaväkirykmentti 200:n, joka perustettiin virolaisten omaksi yksiköksi. Suomen rintamilla virolaisia kaatui kaikkiaan noin 200.
– Tunnemme syvää kiitollisuutta heitä kohtaan, jotka antoivat Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta henkensä. Kun katsotaan menneeseen, voidaan todeta, ettei taistelua käyty turhaan, Kopra vakuutti.
Suomen-pojat saapuivat Suomeen vuosien 1939–1943 välillä. On arvioitu, että vielä enemmän vapaaehtoisia olisi tullut, jos miehitysviranomaiset Virossa eivät olisi kieltäneet maasta poistumista. Kuva: SA-Kuvat
