Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Olli Nurminen

Kuvassa nostetaan Suomen ja Naton liput

Naton lippu nostettiin pääesikunnassa Suomen lipun viereen.

Pitkältä tuntunut tie on ohi – Suomi liittyi Natoon

Joona Komonen

Historiallisen nopea prosessi on vihdoin saatu päätökseen ja Suomesta on tullut sotilasliitto Naton jäsen.

Tänään jäsenyys saatiin vihdoin vietyä loppuun asti, kun ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti liittymisasiakirjat Naton päämajassa Brysselissä. Ulkoministerin lisäksi Brysseliin saapuivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puolustusministeri Antti Kaikkonen. Asiakirjat talletetaan Yhdysvaltain hallitukselle, minkä jälkeen Suomi on virallisesti Naton jäsen. 

– Suomesta on tänään tullut puolustusliitto Naton jäsen. Sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi historiassamme päättyy. Uusi aikakausi alkaa, tasavallan presidentti kommentoi alkaneesta jäsenyydestä.

Niinistö ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesivat päivän olevan historiallinen. Sotilasliitto saa uuden jäsenen ja Suomelle tarjotaan jatkossa turvallisuutta, mikä on Niinistön mukaan tärkeää kansan onnellisuuden näkökulmasta. Stoltenberg korosti Suomen olevan hyvissä käsissä.

– Tällaisina hetkinä ystävät ja liittolaiset ovat kaikkein tärkeimpiä ja Suomella on nyt maailman vahvimmat liittolaiset, Stoltenberg hehkutti. 

Stoltenbergin mukaan tänään osoitettiin kuinka Venäjän presidentti Putin on täysin epäonnistunut tavoitteessaan estää Naton laajeneminen. Lopputulos on täysin vastainen aikomuksiin verrattuna, sillä Putinin toiminta johti Naton laajenemiseen.

Vaikka Suomi on nyt Naton täysivaltainen jäsen, Niinistö ja Stoltenberg muistuttavat, että prosessi on vielä Ruotsin osalta kesken. Jäsenyyden loppuun vieminen jää vielä sotilasliitolle ja siihen nyt myös kuuluvalle Suomelle tärkeäksi tehtäväksi.

– Suomalaisesta näkökulmasta Ruotsin jäsenyys on erittäin tärkeä, Niinistö painotti.

Pitkään Naton porteilla seissyt Suomi alkoi pohtimaan liittymistä Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuoden 2022 helmikuussa. Itse jäsenyyden hakemista työstettiin kevättä pitkin esimerkiksi erilaisten selvitysten muodossa ja toukokuun 17. päivänä Suomi päätti virallisesti hakevansa Nato-jäsenyyttä.

Tästä seurasi osittain pitkä ja kivinen tie, sillä jäseneksi hyväksytään vasta, kun jokainen Nato-maa on ratifioinut ehdokkaan hakemuksen. Suurin osa Natoon kuuluneista maista ratifioi Suomen hakemuksen suhteellisen nopeasti

Ongelmaksi koituivat kuitenkin Turkki ja Unkari, jotka viivyttelivät ratifioinneissaan useita viikkoja. Suomen johtajat onnistuivat kuitenkin selvittämään ongelmat Turkin välillä ja Unkarikin sai lopulta hakemuksen ratifioitua.