Suomi lahjoittaa pelastusalan kalustoa Ukrainaan

Keski-Uudenmaan ja Pirkanmaan pelastuslaitokset lahjoittavat Ukrainaan pelastustoimen kalustoa. Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrovan mukaan apu tulee tarpeeseen, sillä Venäjä jatkaa iskujaan siviili-infrastruktuuria vastaan.

Suomi lähettää Ukrainaan pelastustoimen kalustoa. Lähetys sisältää sammutusautoja, ambulanssin, säiliöauton sekä muuta pelastusalan välineistöä, kertoo sisäministeriö tiedotteessaan. Lahjoituksen ovat tehneet Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Pirkanmaan pelastuslaitos. 

Sisäministeri Krista Mikkonen kertoi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella järjestetyssä mediatilaisuudessa ajoneuvojen olevan täysin varusteltuja, joten ne voidaan ottaa heti käyttöön Ukrainassa. Kaluston mukana on myös sammutusasuja ukrainalaisille pelastajille.

Lahjoitettava kalusto toimitetaan Ukrainaan Euroopan Unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Kaluston oli tarkoitus lähteä kohti Ukrainaa perjantaina 17. helmikuuta, mutta lähtö viivästyi.

– Logistinen toimittaja olisi lähtenyt ajamaan niitä tänä aamuna, mutta lakon vuoksi se siirtyi ensi viikkoon, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen apulaispelastusjohtaja Jussi Rahikainen totesi.

Heikki Honkanen sisäministeriöstä täsmentää kaluston kuljetuksen logistiikkaa. Kuljetuksesta vastaa Huoltovarmuuskeskus, jonka kanssa erilaisia avustuksia on toimitettu Ukrainaan jo vuoden ajan. Hän kertoo kaluston matkaavan ensin Puolaan, josta avustus toimitetaan Ukrainaan ennalta määritetylle vastaanottajalle.

Apua arvostetaan Ukrainassa

Mikkonen kertoi puheessaan pelastusalan avustuksen tulevan tarpeeseen. Pelastajat työskentelevät Ukrainassa eturintaman lähellä ja vallatuilla alueilla.

– Ukrainan pelastuspalvelu on arvioinut, että he ovat pelastaneet yli 4000 ihmisen hengen. He työskentelevät hyvin vaarallisissa olosuhteissa, Mikkonen totesi.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen apulaispelastusjohtaja Jussi Rahikainen puolestaan toivoi puheenvuorossaan lahjoituksen auttavan Ukrainan pelastuspalvelua.

– Olemme aiemmin lahjoittaneet kaksi kertaa pelastuskalustoa. Ukraina tarvitsee apua suojellakseen siviilejä jokaisessa kaupungissa ja kylässä, Rahikainen muistutti.

Ukrainan suurlähettiläs Olga Dibrova kertoi avun tulevan tarpeeseen. Dibrovan mukaan Venäjän ohjus- ja drooni-iskut siviili-infrastruktuuria vastaan aiheuttavat koko ajan enemmän tuhoa ja kuolonuhreja, minkä vuoksi jatkuva apu on erittäin tärkeää Ukrainalle.

Hän korosti puheessaan myös yhteistyön merkitystä ja kiitteli Suomea kotimaansa saamasta avusta. Hänen mukaansa Suomi on seissyt Ukrainan rinnalla Venäjän hyökkäyksen ensimmäisistä tunneista lähtien. 

– Arvostamme suuresti määrätietoista apuanne Ukrainalle. Tämä merkitsee paljon ukrainalaisille, Dibrova kiitti.

Avustushalu ei ole laantunut

Mikkosen mukaan Suomi on auttanut Ukrainaa vuoden aikana yli 330 miljoonan euron arvosta, josta kaksi kolmasosaa on ollut sotilaallista apua ja yksi kolmasosa siviiliapua. 

Suomesta on aiemmin lähtenyt siviiliapuna muun muassa lääkkeitä, majoitteita sekä energiasektorin tarvikkeita. Etenkin viime aikoina energiasektorin avulle on ollut kysyntää Ukrainassa. 

– Ukrainasta tulee jatkuvasti pyyntöjä pelastuspalvelumekanismin kautta kaikkiin EU-maihin. Siellä on koko ajan pelastuspalvelualan ja lääketarvikkeiden pyyntöjä. Lisäksi viime aikoina on ollut paljon energiapuolen pyyntöjä, Mikkonen kertoo Ruotuväelle.

Sisäministeriö koordinoi valtion virallista apua Ukrainalle. Pyyntöjen lisäksi ministeriöön tulee myös avustustarjouksia esimerkiksi kunnilta ja yrityksiltä, eikä avustushalukkuus ole laantunut, vaikka täysimittaista sotaa on käyty Ukrainassa jo lähes vuoden päivät. 

– Avustushalukkuutta on löytynyt todella hyvin. Etenkin energiasektorilla Suomi on ollut yksi merkittävimmistä EU-maista energiasektorin avunantajana, Mikkonen hymyilee.