Suomi jatkaa Itämeren turvaamista Naton laivasto-osastossa ainakin kolme lisäkuukautta

Suomen puolustusvoimat osallistuu Naton laivasto-osastoon jopa kolmen lisäkuukauden ajan vuonna 2025. Laivasto-osasto on tällä hetkellä osa Baltic Sentry -kokonaisuutta suorittavaan joukkoa.

Alunperin Suomi ilmoitti, että Puolustusvoimat osallistuu Naton laivasto-osastoon enintään kuukauden ajan tammi-helmikuussa.

– Osallistuminen todennäköisesti muodostuu useasta osasta tämän vuoden aikana, selventää Puolustusministeriön vanhempi osastoesiupseeri Antti Rajahalme. 

Baltic Sentry -kokonaisuuden tavoitteena on ennaltaehkäistä ja estää kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia sekä tehostaa alueellisen tilannekuvan keräämistä.

Alkuvuoden tapaan Puolustusvoimat osallistuu kokonaisuuteen yhdellä Hamina-luokan ohjusveneellä. Sen miehistöön kuuluu Rajahalmeen mukaan korkeintaan neljäkymmentä henkeä, minkä lisäksi alusosaston johtoalukselle voidaan sijoittaa enintään neljä henkilöä.

Puolustusvoimilla on neljä Hamina-luokan ohjusvenettä, ja Rajahalmeen mukaan toimintaan osallistuvaa alusta vuorotellaan puolustusvoimien tarpeiden mukaan. 

– Alus alistetaan Naton johtoon, josta se on määrätty laivasto-osasto SNMG1:n komentajalle, Rajahalme kertoo.

Standing NATO Maritime Group One (SNMG1) on Naton pysyvä laivasto-osasto, joka siirtyi tämän vuoden alussa alankomaalaisen kommodori Arjen S. Warnaarin johdettavaksi.  Tammikuussa alkanut kokonaisuus oli ensimmäinen, jossa suomalainen alus on siirretty tämän osaston alaisuuteen.

SNMG1 voi Naton laivasto-osastona liikkua koko Naton merellisellä vastuualueella eli jopa Kanadan aluevesillä, mutta Rajahalme arvioi Suomen puolustusvoimien liittävän suomalaisalukset mukaan silloin, kun osaston toiminta keskittyy Itämerelle.

Suomi osallistuu Baltic Sentry -kokonaisuuteen myös kansallisin voimin eikä pelkästään yhdellä ohjusveneellä kerrallaan.