Suomi ja Ruotsi uudistivat samana päivänä ohjeet sotilaallisen konfliktin ja kriisien varalle
"Kun ihmiset tietävät, miten toimia häiriötilanteissa, viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä", sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo.
Jos Suomeen kohdistuisi aseellinen hyökkäys, valtioneuvosto ja tasavallan presidentti toteaisivat maassa vallitsevan poikkeusolot ja hyökkäykseen vastattaisiin Puolustusvoimien johdolla, sisäministeriön maanantaina julkaistussa uudessa verkko-oppaassa kerrotaan.
Tietopaketissa annetaan ohjeita myös esimerkiksi varoitusmerkeistä, väestönsuojaan hakeutumisesta sekä evakuoinnista.
Jos sotatilanteessa havaitaan ilmahyökkäys tai muuten välitön ulkotilojen vaara, siitä ilmoitetaan äänimerkillä. Merkki kestää minuutin ja se on nouseva ja laskeva. Se tarkoittaa, että on heti hakeuduttava lähimpään väestönsuojaan.
Väestönsuojia on eri tarpeisiin. Asuinrakennusten ja työpaikkojen käytössä olevat väestönsuojat on merkitty rakennuksen pelastussuunnitelmasta. Jos omassa asuinrakennuksessa ei ole väestönsuojaa tai liikkuu kaupungilla, suojan antavat yleiset väestönsuojat.
Sodan aikana toteutettaisiin evakuointeja, jolloin väestöä siirrettäisiin turvaan vaarallisilta alueilta. Viranomaiset kertovat ja ohjeistavat siinä vaiheessa, jos alueelta on tarpeen poistua. Evakuoitavat järjestäisivät kuljetuksen ja majoituksen itse, mutta viranomaisilta saisi apua tarvittaessa.
Suomen tapaan myös Ruotsi on päivittänyt ohjeensa sodan tai kriisin varalle. Päivitetty materiaali ”Om krisen eller kriget kommer” [Jos kriisi tai sota tulee] julkaistiin niin ikään maanantaina. Julkaisut noteerattiin laajasti. Asiasta uutisoivat esimerkiksi BBC, Ranskan yleisradioyhtiö France Info sekä yksi Espanjan suurimmista sanomalehdistä El País.
Varautuminen on kansalaistaito
Kyselytutkimuksissa puolet väestöstä on sanonut, että kaipaisi lisää tietoa varautumisesta, kertoo sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen. Oppaan on tarkoitus vastata tähän tarpeeseen.
Sisäministeriön ja digi- ja väestötietoviraston yhteistyössä julkaisema materiaali käsittelee erilaisia häiriö- ja kriisitilanteita, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin. Materiaali on saatavilla Suomi.fi-verkkopalvelussa.
Koistinen kertoo, että myös nykyinen maailmantilanne on ollut taustalla keskeisen tiedon kokoamisessa yhteen paikkaan.
– Turvallisuusympäristömme on muuttunut ennakoimattomammaksi.
Koistinen viittaa tällä niin Ukrainan sotaan kuin erilaisten sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen ilmastonmuutoksen kiihtyessä.
Varautuminen tarkoittaa valmistautumista erilaisiin häiriötilanteisiin, kriiseihin ja poikkeusoloihin. Opas on tuotettu helpottamaan tätä työtä, jotta jokainen kansalainen tietäisi, miten kriisitilanteissa tulee toimia.
– Varautuminen on kansalaistaito nykyisessä maailmantilanteessa. Kun ihmiset tietävät miten toimia häiriötilanteissa, viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen, sanoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.
Materiaali sisältää laajan kuvauksen siitä, miten sotilaallisessa konfliktissa tulisi toimia ja mitä jokaista kansalaista koskettava maanpuolustus tarkoittaa.
– Tuomme esille, että koko yhteiskunnan tuki puolustukselle on olennainen osa maanpuolustusta, Koistinen selittää.
Sisäministeriön syyskuussa tekemän väestökyselyn mukaan hieman alle 60 prosenttia suomalaisista on hankkinut ruokaa, rahaa ja tarvikkeita kriisitilanteiden varalle. Muun muassa tämän kotivaran ylläpitämiseen annetaan oppaassa ohjeita.
Opas on tehty hyödynnettäväksi eri yhteisöissä ja sen sisältöä voi käsitellä niin työpaikoilla, kouluissa kuin taloyhtiöissäkin.
– Tietopaketissa käsitellään myös työpaikkojen varautumista ja sitä, miten häiriötilanteita voi käsitellä lasten ja nuorten kanssa, Koistinen kuvaa.
Kokonaisturvallisuusmalli perustuu siihen, että kaikki yhteiskunnan toimijat harjoittavat varautumista, viestintäjohtaja tiivistää.
Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaan on tuottanut Sisäministeriö ja se on julkaistu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämässä Suomi.fi-verkkopalvelussa. Sen kehittämisessä ovat olleet mukana muun muassa Puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus, suojelupoliisi sekä valtioneuvoston kanslia.
Juttua päivitetty 20.11.2024 klo 9.00: Lisätty ulkomaisia uutislähteitä.
