Suomi isännöi Naton tiede- ja teknologiajärjestön kokousta – "Se mitä me pystymme tuoda pöytään, otetaan kyllä suurella ilolla vastaan"

Nato-yhteistyön kautta Suomi pystyy toteuttamaan tutkimustyötä, joka ei kotimaisilla resursseilla olisi mahdollista.

Naton yhteistä tutkimusta koordinoivan SCI-paneelin (Systems Concepts and Integration) kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Helsingissä.

Jäsenmaiden tutkimusedustajista koostuva paneeli keskittyy erityisesti edistyneiden puolustusjärjestelmien sekä uusien teknologioiden integrointia koskevaan tutkimukseen.

– Paneelin piiriin kuuluvia teknologian osa-alueita ovat muun muassa häivetekniikka, elektro-optiikka, elektroninen sodankäynti, avaruustutkimus sekä systeemitekniikka, kertoo kokouksessa Suomen edustajana toiminut, insinöörieverstiluutnantti Perttu Silvola.

Naton tiede- ja teknologiajärjestöllä (Science and Technology Organization, STO) on SCI-paneelin lisäksi seitsemän muuta eri teknologisiin osa-alueisiin keskittyvää paneelia.

Yksi niistä on sotilaslääketiedettä sekä ihmisen suorituskykyä tutkiva HFM-paneeli (Human Factors and Medicine), jonka kokous järjestettiin myös Suomessa toukokuussa 2025.

Silvolan mukaan paneelien ideana on tuoda liittolaismaiden tutkijat yhteen, jotta voidaan toteuttaa suurempia ja tehokkaampia tutkimushankkeita kuin mitä yksikään jäsenmaa voisi itsenäisesti suorittaa.

Naton mittakaavalla verrattain pienelle Suomelle etu yhteisestä tutkimuksesta korostuu erityisen paljon.

– Puolustusvoimissa noin 350 henkilöä tekee tutkimustyötä. Se on lopulta aika pieni ryhmä, joka pystyy tekemään vain hyvin rajallisen määrän tutkimusaktiviteetteja. Sen sijaan STO:n kautta kaikkien kumppanimaiden tutkimuskyvyt ovat Suomen ulottuvissa, Silvola havainnollistaa.

– Suomen resursseilla tämä on todella arvokasta, joten tähän mahdollisuuteen täytyy ehdottomasti tarttua, hän lisää. 

Suomea ei kuitenkaan Silvolan kokemuksen mukaan nähdä tälläkään Naton toiminnan osa-alueella resurssien kuluttajana, vaan pikemminkin niiden tarjoajana.

– Vaikka henkilömäärä ja resurssit ovat vähäisiä, suomalaiset tutkijat pystyvät tekemään kovan luokan tutkimusta. Se mitä Suomi pystyy tuomaan pöytään Naton tutkimusaktiviteeteissa, on todella arvostettua ja otetaan suurella ilolla vastaan.