Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – päätös vielä ennen eduskunnan kesälomia
Puolustusmäärärahoihin iso korotus, resursseja etenkin Maavoimiin.
Suomen hallitus ehdottaa, että Suomi käynnistää valmistelut jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtaantumiseksi ja nostaa puolustusmäärärahojen osuuden kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoo, että esitys liittyen Ottawan sopimuksesta irtaantumiseen perustuu sotilaalliseen neuvoon ja harkintaan.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok) mukaan Ottawan sopimuksen irtisanomisesta laaditaan hallituksen esitys, joka on tarkoitus saada eduskuntaan vielä ennen kesätaukoa.
Maavoimille uutta kalustoa
Hallitus käynnistää myös Maavoimien uudistamisen.
– Suomi vahvistaa puolustustaan uhkaperusteisesti ja tarvelähtöisesti, Orpo kertoo.
Hallituksen tavoitteena on nostaa puolustusmäärärahojen osuus kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Valtionvarainministeri Riikka Purran (ps) mukaan puolustusmenojen nostaminen on ennennäkemätön panostus Suomen turvallisuuteen. Rahallisesti kyseessä on noin kolmen miljardin euron lisäys puolustushallinnon rahoitukseen.
– Suomalaisten turvallisuuden ja Suomen koskemattomuuden takaaminen on meille eksisteniaalinen kysymys, Purra toteaa.
Purran mukaan resursseja kohdennetaan erityisesti Maavoimiin. Panostukset kohdistuvat niin materiaalisiin hankintoihin kuin toimintamenoihin.
Purra kertoo, että Maavoimien kalustoa ja suorituskykyä on uusittava. Tarvetta on tehokkaalle ja modernille kalustolle.
Purra toteaa, että puolusmäärärahojen ohella resursseja kohdennetaan Suojelupoliisille, Poliisin valmiusyksikölle ja Rajavartiolaitokselle.
Panostuksia kohdennetaan myös siviilien suojeluun, kuten väestönsuojien perusparannuksiin, kunnostukseen ja ylläpitoon.
– Ukrainan kokemuset osoittavat kuinka haavoittuvassa asemassa siviiliväestö voi kriisitilanteessa olla, Purra toteaa.
"Kymmenen vuoden hanke"
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan Maavoimien vahvistaminen on kymmenen vuotta kestävä hanke, jonka arvioidut kustannukset ovat 10–15 miljardia euroa.
Häkkäsen mukaan materiaalihankintoja kohdennetaan esimerkiksi panssarioituun kalustoon, tykistöön, ilmatorjuntaan, tutka- ja johtamisjärjestelmiin sekä jalkaväkimiinoihin.
– Kyseessä on hyvin laaja kokonaisuus, Häkkänen toteaa.
Häkkäsen mukaan jalkaväkimiinojen käyttöönottaminen pioneeritoiminnassa on kivuton prosessi ja niiden tuotanto yksinkertaista.
Häkkänen kertoo, että jalkaväkimiinoja käytetään poikkeusoloissa ja toiminta perustuu digitalisoituihin miinakarttoihin.
– Suomi raivaa miinat aina vastuullisesti pois, vaikka alueellamme olisi ollut konflikti, Häkkänen toteaa.
