Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Tuomas Härmä

Kenraali Kivinen puhuu

Kenraali Kivinen muistutti Puolustusvoimien perustehtävän säilyvän vakaana jatkossakin

Kenraali Kivinen: Suomi hyötyy Natosta jo nyt

Santeri Saarinen

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen ja puolustusministeri Antti Kaikkonen muistuttivat kurssin avajaispuheissa, että Suomen puolustuksen suunta jatkuu vakaana myös epävarmassa maailmassa

241. Valtakunnallinen maanpuolustuskurssi avattiin maanantaina Säätytalolla puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen, avajaispuheella. Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen piti oman tervehdyspuheensa kurssilaisille. Kolme ja puoli viikkoa kestävälle kurssille osallistuville, yhteiskunnan eri alojen keskeisimpiä osaajia edustavalle yleisölle, osoitetuissa puheissa kärki oli Suomen tämänhetkisessä turvallisuuspoliittisessa taitekohdassa. 

Suomen jäsenhakemus puolustusliitto Natoon odottaa ratifiointia vielä kolmessa jäsenvaltiossa ja Suomesta on tullut puolustusliiton tarkkailijajäsen viime heinäkuussa. Ukrainan sodan käänteiden keskellä Kivinen tähdensi, että yksittäisten tapahtumien ja taisteluiden ohella tulee katsoa myös laajaa kuvaa:

– Kysymys on asettumisesta muuttuvaan maailmanjärjestykseen, Kivinen totesi.

Kivisen mukaan Suomen asema Naton tarkkailijajäsenenä on jo tuonut hyötyjä sen myötä vapautuneen tiedon muodossa:

– Tämä mahdollistaa sen, että Suomen Nato-jäsenyyden sotilaallisten asioiden järjestely sujuu aikataulussa.

Esimerkiksi tarkkailijajäsenvaiheessa syntyneistä mahdollisuuksista Kivinen nosti viikonloppuna järjestetyn Naton sotilaskomitean kokouksen. Tallinnassa järjestetty kokous, johon Suomi ja Ruotsi osallistuivat ensimmäistä kertaa, on Naton sotilaallisen päätöksenteon korkein porras.

Puolustusministeri Kaikkonen muistutti Nato-jäsenyyden tuomista, erityisesti hallinnollisista, muutoksista. Täysjäsenyys vaatii lukuisten virkojen täyttämistä Nato-organisaatiossa. Kaikkonen kommentoi myös suunnitelmia siitä, kuinka Naton läsnäolo Suomessa käytännössä näkyisi. Vaihtoehtoja punnitaan ja selvitetään jo:

– Niiden [läsnäolon vaihtoehtojen] on oltava Naton kannalta perusteltavissa ja Suomen turvallisuutta hyödyntäviä.

Kaikkonen huomautti, että Suomen on itse toimittava asiassa aktiivisesti, kun päätöksiä tehdään:

– Nato ei ole tähän päiväänkään mennessä työntämällä työntänyt rakenteitaan jäsenmaihin, vaikka jäsenmaa olisi sitä kovasti toivonutkin.

"Päätöksentekoa huolellisesti, mutta viivyttelemättä"

Säätytalolla järjestettyihin Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisiin osallistui myös puolustusministeri Antti Kaikkonen. Kuva: Tuomas Härmä

Kivinen muistutti, että Suomen turvallisuuspoliittiset perusasetelmat eivät Ukrainan sodasta tai tulevasta Nato-jäsenyydestä huolimatta ole muuttuneet:

– Suomen tuleva Nato-jäsenyys vaikuttaa siihen, kuinka maanpuolustusta kehitetään, mutta kansallisista puolustusjärjestelyistä päätetään jatkossakin Suomessa. Ensisijaisesti vastuu Suomen puolustamisesta on suomalaisilla itsellään, Kivinen summasi.

Jotta tähän kyetään, Kivinen jatkoi, vaaditaan Suomessa perinteisesti vahvan maanpuolustushengen säilyttämistä. 

– Aseet, tankit ja lentokoneet eivät ole mitään, jos niiden takana ei ole vahva henki, Kivinen totesi siteeraten edesmennyttä Yhdysvaltain presidenttiä, kenraali Dwight D. Eisenhoweria. 

Suomalaisten maanpuolustustahdon kannalta keskeisin sitä luova ja ylläpitävä tekijä on yleinen asevelvollisuus, Kivinen ja Kaikkonen muistuttivat puheissaan. Asevelvollisuuden osalta Kivinen nosti esiin asevelvollisuuskomitean marraskuussa 2021 Valtioneuvostolle jättämän mietinnön, jossa kutsuntoja esitetään ulotettavaksi myös naisiin. Puolustusvoimat pyrkii Kivisen mukaan edistämään molempien sukupuolien mahdollisuutta suorittaa asepalvelus tasavertaisessa asemassa:

–Teemme tämän asian kanssa aktiivisesti töitä jokaisen saapumiserän kanssa, Kivinen totesi.

Puolustusministeri Kaikkonen tähdensi tervehdyksessään Naton olevan sekä sotilaallinen että poliittinen liittouma. Tulevaisuudessa myös turvallisuuspoliittisia päätöksiä tullaan tekemään yhdessä liittolaisten kanssa. 

– Nykyiset kumppanit ovat tulevia liittolaisia, Kaikkonen tiivisti puheessaan.

Kaikkosen mukaan perinteiset maanpuolustuksen hyveet, "vakaus, harkinta ja puoluerajat ylittävä yhtenäisyys" säilyvät myös jäsenmaan asemassa. Kaikkonen tähdentää kuitenkin, että perinteisen turvallisuuspoliittisen ratkaisun, liittoutumattomuuden, jäätyä taakse, vaaditaan myös nopeaa reagointia.

– Päätöksiä on kyettävä tekemään huolellisesti, mutta viivyttelemättä.

Kivinen ja Kaikkonen muistuttivat Suomen turvallisuuspolitiikan kulmakiven olevan edelleen, tulevasta jäsenyydestä huolimatta, olevan "kykyä puolustautua itsenäisesti ja tarvittaessa muiden kanssa". Tähän Suomella on molempien arvioiden mukaan kiitettävät valmiudet. 

– Hyvistä lähtökohdista huolimatta meitä odottaa uusi arki, sotilaallisesti liittoutuneena maana, puolustusministeri Kaikkonen muistutti kurssilaisia puheensa loppupuolella.